TARQUINIS PRISCUS (616-578)

Perjantai 18.9.2020 klo 7:24

TARQUINIS PRISCUS (616-578)

Lucius Tarquinius sai liikanimen Priscus vasta sitten kun hänen poikansa  (tai pojanpoikansa) Tarquinius Superbus nousi valtaistuimelle. Vanhempi Tarquinius tarttui hallitustoimiin hyvin tarmokkaasti ja vaati kansalaisiltaan paljon. Hän aloitti Capitoliumin suuren temppelin rakennustyöt ja ryhtyi rakentamaan valtavaa viemäriä, Cloaca maximaa, joka oli  alun perin pikemminkin kuivatuskanava mutta keräsi mukaansa myös viemärivesiä. Se sai alkunsa Suburran kaupunginosasta, kulki Forum Romanumin ja Velabrumin läpi ja laski Tiberiin Pons Aemiliuksen luona. Hän lisäsi senaattorien määrää, uudisti virkamiesten  ulkonaista esiintymistä ja lisäsi triumfien ja uhritoimitusten loistoa etruskien esimerkin mukaisesti. Virkamiehiä saattoivat  liktorit, jotka kantoivat kirveillä varustettuja vitsakimppuja. Niiden tarkoituksena oli osoittaa, että virkamiehet saivat sekä kurittaa kansalaisia että eräissä olosuhteissa  myös määrätä heitä kuolemaan. Hän perusti Korintin Poseidon Hippioksen kunniaksi vietettyjen kisojen mallin mukaisen juhlan, jota vietettiin Consus-jumalan alttarin äärellä Palatiumin ja Aventinuksen välisessä kevättulvien usein peittämässä laaksossa. Laaksossa sijainnut kilpa-ajorata nimettiin  Helios-jumalan tyttären Kirken mukaan Circukseksi.

ROOMAN TÄRKEIMMÄT JUMALAT

Sunnuntai 6.9.2020 klo 6:05

Indigetes ja novensides

Roomalaisilla oli vanhastaan kaksi sarjaa tärkeimpiä jumalia, joista käytettiin nimityksiä indigetes ja novensides. Varmasti ei tiedetä, mitä näillä termeillä tarkoitettiin. Aikaisemmin uskottiin yleisesti, että indigetes olivat  >> aitoja >>, latinalaisia jumalia, kun taas novensides olivat >> uusia >> ja muualta tulleita. Tätä tulkintaa vastaan on protesttoitu, ja tutkijat ovat asiasta edelleen erimielisiä.

Rooman myyttien poikkeava luonne

Torstai 3.9.2020 klo 6:46

Roomalaiset myytit poikkesivat ratkaisevasti kreikkalaisista myyteistä myös siinä, että niistä puuttui kokonaan mytologialle ominainen kosmologinen pohdiskelu jumalten ja maailman olivat >> aina >> olleet olemassa , he eivät olleet antropomorfisia eli ihmishahmoisia eikä heihin näin ollen liittynyt myöskään myyttejä. Merkkinä jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta eli numen,  >> nyökkäys >>, äänetön tahdonilmaus. Eräitä jumalia edusti heihin liittyvä esine tai ilmiö, kuten Vestaa, valtiollista kotilieden jumalatarta, hänen ikuisesti palava tulensa ja Marsia, sodanjumalaa, hänen keihäänsä ja kilpensä.

Kroisos

Lauantai 29.8.2020 klo 7:07

Lyydian kuninkaista viimeinen ja kuuluisin oli Kroisos (kuninkaana 560-546 eKr.), joka kehuskeli onnellaan ja rikkaudellaan. Hän osallistui Efesoksen Artemiin temppelin rakennustyön rahoittamiseen, valloitti loput Vähän-Aasian kreikkalaisista siirtokunnista ja teki niistä verovelvollisuuksiaan. Hän harkitsi myös laivaston rakentamista ja valtansa laajentamista saarille. Prienen tyranni Bias ja Mytilenen tyranni Pittakos, jotka kumpikin kuuluivat >> seitsemän viisaan >> joukkoon, saivat hänet luopumaan tästä yrityksestä. Kaikki viisaat nimittäin tulivat vuorollaan käymään hänen pääkaupungissaan Sardesissa. Kerrotaan, että sinne saapui myös ateenalainen Solon[1], joka  oli lähtenyt matkalle saatuaan ateenalaiset lupaamaan, että he noudattaisivat ainakin kymmenen vuoden ajan Solonin säätämiä lakeja.

ORFEUKSEN TARU 1

Torstai 27.8.2020 klo 6:29

Meleagros ja Kalydonin villikarju

Aitoliassa sijaitsevan Kalydonin kuningas Oineus oli jumalten suosiossa. Hänellä ja hänen puolisollaan Althaialla Thestioksen tyttärellä oli poika nimeltä Meleagros. Nimelle esitettiin merkityksestä muun muassa >> Pelloista huolehtiva >>. Kun poika syntyi, Kohtalottaret Klotho, Lakhesis ja Atropos ilmoittivat, että tämä eläisi vain siihen saakka kunnes viimeinen takassa parhaillaan palava puu palaisi loppuun. Äiti otti silloin haltuunsa yhden puista ja säilytti sitä huolellisesti.