Kauniit ja kevyet

Päiväperhoset lentävät alkukeväästä myöhäiseen syksyyn saakka.

SURUVAIPPA https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH

Nymphalis antiopa

TUNTOMERKIT:

Tumman sametinruskeat siivet, joissa on kermankeltaiset reunukset ja sinisiä täpliä. etusiivipien etureunoissa kaksi vaaleaa läiskää. Siipiväli 5-7 cm.

AJANKOHTAISTA:

Suruvaippaa tapaa usein avoimessa metsässä, pihapiirissä tai puutarhassa. Kulttuuriympäristöihin sopeutunut näyttävä perhonen talvehtii varvikossa.


RITARIPERHONEN https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=ritariperhonen+

Papilio machaon

TUNTOMERKIT:

Keltaisella pohjavärillä pitsimäinen musta kuviointi, takasiipien reunoissa siniset ja punaiset täplät. Takasiivissä kannukset. Siipiväli 6,5-9,5 cm

AJANKOHTAISTA:

Suomen suurimpiin päiväperhosiin kuuluva ritariperhonen on nopea lentäjä, joka viihtyy avoimissa ympäristöissä. Koiraat pitävät reviiriään korkeilla paikoilla, kallioilla ja jopa tuntureiden laella.


AMIRAALIPERHONEN https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=amiraaliperhonen+

Vanessa atalanta

TUNTOMERKIT:

Mustat siivet, joissa oransseja täpliä. Siipiväli 5-6 cm.

AJANKOHTAISTA:

Näyttävä amiraali on todellinen kosmopoliitti, joka vaeltaa Suomeen Etelä- Euroopasta ja Afrikasta saakka. Ei talvehdi Suomessa vaan lentää takaisin etelään.


NOKKOSPERHONEN https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=nokkosperhonen

Aglais urticae

TUNTOMERKIT:

Oranssinpunaiset siivet, joissa vaaleankeltaisia, tummia ja sinisiä täpliä. Siipiväli 4-5 cm.

AJANKOHTAISTA:

Nokkosperhonen on pihapiirien, puutarhojen ja istutusten liepeillä tuttu näky. Toukat käyttävät ravintonaan nokkosta, perhosille maistuvat pietaryrtit ja ohdakkeet.

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=nokkonen

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=pietaryrtti

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=ohdake


SITRUUNAPERHONEN  https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=sitruunaperhonen

Gonepteryx rhamni

TUNTOMERKIT:

Koiras on sitrunankeltainen, naaras limetinvihreä. Siivissä on pienet, tummat täplät. Siipiväli 4-5 cm

AJANKOHTAISTA:

Osa perhosista herää jo maaliskuussa, ja uusi sukupolvi lentää heinäkuusta lokakuuhun. Viihtyy aukkoisissa lehti- ja sekametsissä sekä teiden pientareilla


AURORAPERHONEN  https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=auroraperhonen

Antohocharis cardamines

TUNTOMERKIT:

Pääväri valkoinen, etusiivissä mustat kärjet ja keskitäplät. Takasiipien alapinnalla vihreää kirjailua. Koiraan etusiivissä on oranssia. Siipiväli 3-5 cm.

AJANKOHTAISTA:

Peltojen, niittyjen ja metsänreunojen perhonen lentää toukokuun alusta kesäkuun loppuun. Pohjois-Suomessa sen voi nähdä vielä heinäkuussakin.


HAAPAPERHONEN https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=haapaperhonen

Limenitis populi

TUNTOMERKIT:

Mustanruskeat siivet, joissa nauhamaiset valkoist ja punaiset täpläkuviot sekä kärjissä siniharmaata. Siipiväli 7-9 cm.

AJANKOHTAISTA:

Suurikokoinen haapaperhonen pitää muun muassa raadoista, ulosteista, hiestä ja pilaantuneista hedelmistä. Itä-Suomeen ka Keski-Pohjanmaalle keskittynyt laji on levittäytynyt ilmaston lämpenemisen vuoksi lännemmäksi ja pohjoisemmaksi.


LOISTOKULTASIIPI https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=loistokultasiipi

Lycaena virgaureae

TUNTOMERKIT:

Hohtavan kuparinpunaiset siivet, joissa mustat reunukset. Naaraan siivissä täpläkuviointi. Siipiväli 2,5-3,5 cm.

AJANKOHTAISTA:

Tienvarsilla, kedoilla ja niityillä tavattava loistokultasiipi ruokailee mielellään päivänkakkaroiden ja siankärsämöiden kukissa.

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=p%C3%A4iv%C3%A4nkakkara

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=siank%C3%A4rs%C3%A4m%C3%B6


NEITOPERHONEN  https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=neitoperhonen

Aglais io

TUNTOMERKIT:

Ruosteenpunaiset siiveet, joissa tunnistettavat , huomiota herättävät  silmäkuviot. Siipiväli 4,5-6 cm.

AJANKOHTAISTA:

Alku- ja loppukesästä lentävän neitoperhosen voi nähdä kaunistamassa kotipuutarhaa tai kasvimaata vielä lokakuussakin. Se on tulokaslaji, joka alkoi esiintyä Suomessa vasta 1960-luvulla.


MUNASTA PERHOSEKSI

Päiväperhosen täydellinen muodonmuutos

MUNA: Aikuinen perhonen munii munat toukan käyttämälle ravintokasville yksiteleen tai ryppäisiin. Useimmat perhoset suosivat tiettyä kasvilajia, esimerkiksi nokkosperhosen toukka syö ainoastaan nokkkosia ja haapaperhosen toukka haavanlehtiä.

TOUKKA: Munasta kuoriutuva toukka syö ravintokasvin lehtiä. Lajin mukaan toukkavaihe kestää muutamasta viikosta kuukausiin, jopa vuosiin. Toukan ulkonäkö on kullekin perhoslajille ominainen. Toukat voivat olla karvaisia tai karvattomia, suuria tai pieniä, kirkkaanvärisiä tai harmaita.

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=suruvaipan+toukka

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=ritariperhonen+toukka

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=amiraaliperhosen+toukka

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=nokkosperhosen+toukka

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=sitruunaperhosen+toukka

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&nfpr=1&tbm=isch&q=aurora+perhosen+toukka

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=haapaperhosen+toukka

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=loistokultasiiven+toukka

https://www.google.fi/search?q=suruvaippa&safe=on&tbm=isch&gws_rd=cr&ei=67-9VaP_N8KxUa6xoogH#safe=active&tbm=isch&q=neitoperhosen++toukka

KOTELO: Täysikasvuinen toukka lakkaa syömästä ja etsii sopivan koteloitumispaikan. Toukan nahka irtoaa, ja sen alta paljastuu kotelo, jonka sisällä perhonen alkaa muotoutua. Kotelon ulkomuoto vaihtelee perhoslajin mukaan. Prosessi voi kestää kymmenestä päivästä jopa kolmeen vuoteen. Toukan elimet muotoutuvan ja kehittyvät, sisäelimet ja kudokset hajoavat ja muuttuvat perhosen elimiksi ja ruumiinosiksi. Kaikki toukan kudokset käytetään hyödyksi.

https://www.youtube.com/watch?v=7AUeM8MbaIk

PERHONEN: Kotelo halkeaa, ja sisältä ryömii aikuinen perhonen, jonka kosteat siivet ovat vielä rypyssä. Se oikaisee ja kuivattaa siipensä. Muutaman tunnin päästä perhonen on valmis lentoon.

(function(i,s,o,g,r,a,m){i['GoogleAnalyticsObject']=r;i[r]=i[r]||function(){ (i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o), m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m) })(window,document,'script','//www.google-analytics.com/analytics.js','ga'); ga('create', 'UA-44961570-2', 'auto'); ga('send', 'pageview');