Ihovaivojen ABC

Ihotauteja on kolmisentuhatta erilaista, eikä tottumattoman ole aina helppo erottaa niitä toisistaan. Oletko kuullut näistä ihovaivoista? Lisätietoa saat verkosta esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjastosta http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti
Aurinkoihottuma. Non joka viides suomalainen saa kevään ja kesän ensimmäisinä päivinä kutisevaa ihottumaa, jonka aiheuttaa auringon ultraviolettisäteily.
Basallooma eli tyvisolusyöpä on ihon kasvain, jota on useita eri muotoja. Tyvisolusyöpiä kehittyy eniten auringolle altistuneille ihoalueille, kuten kasvoihin.
Couperosa tarkoittaa hiusverisuinten laajenemista johtuvaa punakkuutta kasvojen  iholla. Se on yleisintä kuivalla ja herkällä iholla. Sanaa käytetään enemmän ihonhoitotuotteista puhuttaessa kuin lääketieteessä.
Dermatofibrooma on ihon hyvänlaatuinen sidekudoskasvain. Se on yleensä pyöreä, linssimäinen ja kovahko.
Eksanteema on yleisin lääkeaineallergian oire ja muistuttaa rokkotautia. Laaja ihoalue on punakirjavan, kutiavan ihottuman peittämä.
Fytofotodermatiitti syntyy, kun iho altistuu ensin kasvipeäiselle,valolle herkistävälle aineelle ja sitten auringonvalolle. Esimerkiksi mooseksenpalavapensas voi saada aikaan jäljet, jotka säilyvät pitkään.
Hiivatulehdus. Hiivan aiheuttama ihottuma tulee yleisimmin taipeisiin, kuten kainaloihin, nivustaipeisiin tai rintojen alle, tai suupieliin tai kynsivalleihin. Atoopikon iholla voi olla myös hiivainfektioita.
Ihokeliakia on keliakian toinen muoto suolistokeliakian ohella. Ihokeliakia on paljon harvinaisempi. Sen tärkeimpiä oireita ovat pienet, kutiavat,  kirkkaat nesterakkulat, joita syntyy  kyynärpäiden tai polvien iholle.
Jäkälä. Punajäkälää on monta eri tyyppiä. Tavallisessa punajäkälässä iholle tulee sinipunertavia, laakeita näppylöitä, jotka voivat yhdistyä. Niiden pinnalla voi näkyä vaaleaa verkkoa.
Käsiekseemat. Pitkään jatkuva käsi-ihottumaa on noin yhdellä naisella kymmenestä. Sitä on ainakin halkeilevaa tyyppiä, vesirakkulaista, läiskittäistä, sormenpäiden ihottumaa ja sormien väleissä esiintyvää. Aiheuttajiakin on monia, eikä syytä aina tiedetä.
Lumipalloihottuma on lasten ja nuorten ihottuma, jossa sormien päät kuivuvat, hilseilevät ja halkeilevat. Voi olla myös kämmenissä. Liittyy usein atopiaan.
Märkärupi on lasten helposti tarttuva ihon bakteeritulehdus, joka alkaa yleensä suupielestä tai sierainaukosta. Hoidetaan antibioottivoiteella, mutta myös antibioottikuuri voidaan tarvita.
Neurodrematiitti voi alkaa vaikkapa hyönteisen puremasta tai muutsa ihon pienestä vauriosta. Kun iho kutiaa ja sitä raavitaan, iho paksuuntuu ja syntyy ihottumaläiskä. Tyypillinen paikka on sääressä, mutta neurodermatiitti voi olla missä tahansa.
Onteloaknen syy on perinnöllinen taipumus. Arpia jättävä akneonteloita tulee etenkin yläselkään, usein varsinaisen akneiän jälkeen. Ne voivat olla kipeitä, eivätkä ne parane omin avuin.
Paksuiho eli keratodermiakämmenissä ja jalkapohjissa liittyy usein ikään, ihosairauksiin tai yleissairauksiin. Iho voi paksuuntua läiskittäin tai tasaisesti. Hyvä hygienia ja rasvainen perusvoide estävät kipeiden halkeamien ilmaantumista.
Rakkulataudit. Rakkuloita kehittyy iholle monissa eri ihotaudeissa, mutta varsinaisiksi rakkulataudeiksi lasketaan ihokeliakia sekä pemfigoidit, ja pemfigukset, joissa elimistö muodostaa vasta-aineita ihon omia rakenteita vastaan. Tavallinen pemfigoidi on melko yleinen ikääntyneiden sairaus, muut ovat harvinaisia.
Silsa on rihmasienen aiheuttama tulehdus, joka voi lla esimerkiksi jalassa (jalkasilsa), kädessä, päänahassa, nivustaipeessa, ylävartalolla tai kynnessä. Silsat hoidetaan yleensä sienilääkevoiteella, ja joskus voidaan tarvita lääkekuuri myös sisäisesti.
Tali-ihottuma eli seborrooinen ekseema eli talitöhnä on yleinen punoittava ja hilseilevä ihottuma, ja taipumus siihen on pysyvä. Oireilevat alueet vaihtelevat henkilöstä toiseen. Tärkein hoito on päivittäinen pesu vedellä ja saippualla.
Urtikaria eli nokkosihottuma koostuu nokkosten polttamaa muistattamista paukamista, jotka kohoavat nopeasti ja vaihtavat muutaman tunnin kuluessa paikkaa ihoalueelta toiselle. Kutina on usein kovaa. Antihistamiini aututaa nokkosihottumaan.
Valkopäivi eli vitiligo alkaa usein lapsena tai nuorena. Suun tai silmien ympärille, käsiin tai taipeisiin ilmestyy valkoisia läikkiä, jotka eivät rusketu lainkaan. Taipumus vitiligoon on perinnöllinen. Se häviää harvoion koskaan.
Yskänrokko eli herpes on viruksen aiheuttama infektio. Herpesrakkula on usein huulessa tai muualaa kasvoissa, mutta niitä voi tulla myös käsiin tai jalkoihin. Yskänrokkoa voi hoitaa monenlaisillavoiteilla, herpeslaastareilla ja suun kautta otettavilla lääkkeillä. Viruksen toinen tyyppi aiheuttaa sukupuoliherpeksen.
Ärsytysihottumista eli ärsytysekseemista yleisin on käsien pesuihottuma, joka johtuu yleensä altistumisesta vedelle ja pesuaineelle työssä. Se alkaa yleensä kädenselästä peukalon puolelta. Ihon ärtyvyys on perinnöllinen ominaisuus.
Ödeema tarkoittaa turvotusta. Angioödeema on allergista turvotusta, joka voi tulla pienelle ihoalueelle tai limakalvolle esimerkiksi huuleen, kieleen, silmäluomeen, poskeen, sormeen tai käsivarteen. Samaan aikaan voi olla nokkosihottumaa.
Mooseksenpalavapensas

mooseksenpalapensas2.jpgmooseksenpalapensas1.jpg

(function(i,s,o,g,r,a,m){i['GoogleAnalyticsObject']=r;i[r]=i[r]||function(){ (i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o), m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m) })(window,document,'script','//www.google-analytics.com/analytics.js','ga'); ga('create', 'UA-44961570-2', 'auto'); ga('send', 'pageview');