KainuuKuhmoJuminkekoVieraillessaan Kuhmossa vuonna 1834 Elias Lönnrot antoi Itä-Suomesta ja Venäjän Karjalasta keräämistään kansanrunoista kokoamalleen eepokselle nimen Kalevala. Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko sijaitsee modernissa Mikko Heikkisen ja Markku Komosen suunnittelemassa hirsirakennuksessa. Talon turvekattoa kannattelee 24 puupylvästä, ja rakennukseen sisältyy paikalla aiemmin sijainneen vanhan puutalon rakenteita. Keskuksen nimi tulee vanhasta suomalaisesta, yhä ratkaisemattomasta arvoituksesta, joka kuuluu: "Kiertää päivän, kiertää kuun, vaan ei kierrä juminkekoa." Näyttelyyn, joka käsittelee Kalevalaa, sen syntyä, runonlauluperinnettä sekä Karjalan ja Kalevalan vaikutusta taiteisiin, liittyy myös multimedianäyttely. Siinä esitellään Kalevalan käännöksiä, joita nykyään on tehty 44 kielelle. ja joista voi myös kuunnella lukunäytteitä. Vierailija voi valita monista kielistä muun muassa fulanin, fäärin, hindin, heprean, katalaanin, moldovan tai jiddisin. Nykyään Kuhmo tunnetaan Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalista, joilla vierailee joka kesä 40 000 musiikin ystävää. Juhlien kotina on vuonna 1993 valmistunut ympäröivään luontoon sopiva Kuhmo-Talo. SuomussalmiVärikallion kalliomaalauksetVärikallion kalliomaalaukset sijaitsevat suurella kallioseinämällä Somerjärven rannalla Hossan laajalla retkeilyalueella. Ne ovat pohjoisimmat Suomen 61 kalliomaalauksesta ja peräisin kivikauden loppuvaiheesta tai myöhäiskampakeraamisen kulttuurin alusta 2500-1500 e.K.r. väliseltä ajalta. Lähes kaikkien Suomen kalliomaalausten tavoin ne on maalattu paljaalle, vedestä kohoavalle kallionjyrkänteelle. Maalausten pituus on yli 10 metriä, ja niihin kuuluu yli 60 kuvaa. Muista suomalaisista kalliomaalauksista poiketen niihin sisältyy synnyttäviä naisia esittäviä hahmoja, jotka muistuttavat Norjan Altasta löydettyjä hahmoja. |