Uusimaa/Helsinki

Kummitustalo keskikaupungilla

LAT 60°10'21.1” LON 24°57'29.1”

https://www.fonecta.fi/kartat/vironkatu%201,%2000170%20helsinki

Helsingin tunnetuin kummitustalo on Vironkadun ja Meritullinkadun kulmassa, osoitteessa Vironkatu 1  oleva,

1800-luvun loppupuolella  rakennettu kerrostalo. Rakennus  vaurioitui II maailmansodassa, mutta se korjattiin . Talo peruskorjattiin ja entisöitiin 1980-luvun lopulla.

Kummittelun sanotaan johtuvan Viaporin kapinan aikoihin, vuosina 1904-06, sattuneesta murhenäytelmästä. Tsaarin armeijan upseeri palasi kotiin löytäen nuoren vaimonsa sängystä rakastajan kanssa. Kertomuksen eri versioiden mukaan upseeri tappoi vaimonsa, rakastajan ja lopuksi itsensä tai vain itsensä. Joka tapauksessa talossa on siitä lähtien nähty ja kuultu ylimääräisiä. ”Venäläisen upseerin” tai ”Päättömän everstin” on nähty liikkuvan rakennuksessa, etsivän  kaapeista jotain papereita, ja yllätettynä  haihtuvan olemattomiin. Askelet, koputukset, ovien,  kaappien ja laatikoiden selittämätön aukeilu yms. Ovat talossa jokapäiväisiä tapahtumia.

Rakennuksessa toimi 1970- ja 1980-luvulla useita Helsingin yliopiston laitoksia ja niiden osia. Kummittelu oli silloin yleinen puheenaihe henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa.  Nykyään talossa on yliopiston vierashuoneita.

Helsingin yliopiston folkloristiikan laitoksella tehtiin tutkimus kummittelusta. Sen mukaan noin joka viides talossa työskennellyt ja asunut henkilö oli havainnut siellä jotakin mielestään yliluonnollista.  Verrokkina olleen naapuritalon asukkaista juuri kukaan ei ollut havainnut mitään outoa omassa kotitalossaan.

Muita kummitustaloja:  Kummitustaloja on kaikkialla Suomessa. Monilla Etelä-Suomen kartanoilla on omat kummituksensa usein ”valkopukuinen nainen”, ”harmaa rouva” tai ”päätön ratsumies”. Lapin tunnetuin kummitus paikka oli Karvaselän autiotupa. Se purettiin ja siirrettiin Vuotsoon, mutta siellä on silti nähty kummituksia. Erikoisia kummitustaloja ovat paikat, joissa räyhähenki eli poltergeist on vieraillut. Niistä tunnetuimpia ovat Ylöjärven Marttiinin pirut, Inarin Salkko-Niilan kolkuttaja-äijä, arkkiveisussa mainittu Maironiemen piru, Lopen Kylmäojan Paara, joka mainitaan Aleksis Kiven Seitsemässä  veljeksessäkin, ja Mäkkylän kummitus.