Keski-SuomiLAT 63°30'24.0” LON 25°7'34.4” Suomen eteläisin saivojärviSaarijärvi, PihtipudasEnsimmäinen Saarijärven rannalle tullut hämäläinen kalamies näki järven rannalla kauniin naisen, joka vesikivellä istuen pesi itseään. Mies huikkasi jo matkan päästä tervehdyksen: - Terve, vetten kaunis! Nainen katsoi miestä pitkään olkansa yli ja sukelsi järveen. Mmies asettui rannalle nuotiolle nukkumaan. Yöllä sama nainen ilmestyi hänen uniinsa, kertoi olevansa järvessä asuvan saivoväen emäntä ja kysyi, mitä mies tahtoi kiitokseksi kohteliaisuudestaan. - Hyvä olisi, jos järvestä saisi siikaa, mmies vastasi. Nainen lupasi miehelle ikuisen siika-apajan, kun hän kunnioittaisi järven emäntää saaren palvoskivellä. Siitä pitäen järvessä on ollut siikakanta. Järven ohi kulkevan voimajohdon rakentajat hävittivät linjan rakennusvaiheessa järven kalakannat räjähdysaineilla. Jaärveen istutettiin uudelleen siikaa, ja se on menestynyt. Saarijärveä sanotaan Suomen eteläisimmäksi saivojärveksi. Se on kirkasvetinen, laskujoeton, soiden ja moreenimuodostumien ympäröimä ja läpimitaltaan runsaat puoli kilometriä. Sen itärannalla on Sakastiksi kutsuttu pieni lähdelahti. Lahdesta tulee järveen selvä virtaus. Sakastin suulla on jätteitä ikivanhasta kalapadosta. Salmen kautta nähdään suurien kalaparvien uivan milloin länteeseen, milloin järveen. Kun kalat ovat menneet Sakastiin, ne saattavat viikoiksi kadota järvestä kokonaan. Silloin ne lienevät menneet Sakastin pohjassa olevasta reisästä alapuoleisiin saivovesiin. Järven pohjoisrannalla on vanha auinpaikka. Järven länsirannalla on pieni saari, jolla oleva palvoskivi on kaadettu. Järvi on merkitty vain peruskarttaan. MUITA SAIVOJÄRVIÄ: Suomen tunnetuimmat saivojärvet ovat Pakasaivo ja Äkäsaivo Kittilässä. Niiden lisäksi eri puolilla Lappia ja Peräpohjaa on viitisenkymmentä muuta kaksipohjaista saivojärveä. Saivossa on kaksi pohjaa, joiden välissä on vain pieni reikä. Kalat saattavat saivojärvestä kadota kokonaan, kun ne menevät reiästä saivon alapuolisiin vesiin. |