Elämäni ja kotisivut

Arkielämää iankaikkisuudessa - virkamiesten mastabat ja kalliohaudat

Keskiviikko 28.7.2021 klo 5.38

Hauta-arkkitehtuurin kehitys

Vanhan valtakunnan (2700 – 2200 eKr.) hautausmaat Gizassa, Abusirissa, Sakkarassa ja Dahrusissa ovat mitättömän pieniä verrattuna Memefiin suureen hautausmaahan, jonne vanhan valtakunnan virkamiehet haudattiin kuninkaidensa läheisyyteen. Juuri täältä löytyvät toisen valtakunnan aikaiset edustushaudat. Yhtä suuria hautoja rakennettiin tälle seudulle seuraavan kerran vasta vanhan valtakunnan lopulla vuoden 2200 eKr. paikkeilla. Siinä missä kuninkaiden hauta-arkkitehtuuri kehitti pyramidit, virkamieskunnan haudoissa pitäydyttiin mastaban muotoon. Jopa virkamiesten haudoissa kivirakentaminen aukoi kuitenkin uusia uria neljännen dynastian alussa  (2640 eKr.). Tähän aikaan ensimmäistä kertaa kivestä rakennetut ei-kuninkaalliset haudat syrjäyttivät savitiilirakentamisen. Uudesta materiaalista huolimatta haudan perusrakenne muuttui kuitenkin hyvin vähän. Haudassa oli edelleen kaksi painopistettä, toinen ylä- ja toinen alaosassa. Aluksi maanalaisen osan merkitys oli suurempi. Vainaja sijoitettiin sinne omaan kammioonsa kivestä koristeellisesti tehdyssä arkussa. Joissakin haudoissa sargofagin[1] ulkosivut esittivät eräänlaista palatsin julkisivua. Kaikesta päätellen tämä viittasi siihen, että haudattu asui elinaikanaan palatsissa. Näin tuotiin esiin hänen yhteiskunnallinen asemansa.

Pyramidikauden kuninkaanhaudat

Maanantai 26.7.2021 klo 7.54

Khasekhemuin hautaan Abydokseen uhreja ja sinetöi haudan. Useat kuninkaat toisen dynastian alusta lähtien teettivät hautansa – nämä olivat laajoja käytävähautoja, joissa oli kolmannen dynastian hovihautausmaa. Khasekhemuilla, joka oli Djoserin isätai isäpuoli, oli ilmeisesti suuri hauta Abydoksessa ja lisäksi jättimäinen mastabatyyppinen käytävähauta Sakkarassa. Egyptin historiassa tulee useita kertoja vastaan tutkimuksen kannalta hankala tilanne, että samalla hallitsijalla on kaksi tai jopa useampia hautoja. Kenotafeista (hautamuistomerkki, ei varsinainen hauta) puhumalla tästä ongelmasta selvitään vain epätyydyttävästi.

Egyptin tie korkeakulttuuriin

Perjantai 23.7.2021 klo 9.57

Kulttuurikehitys  ja maantieteellis-ekologiset edellytykset nivoutuvat läheisesti toisiinsa. Egypti on hyvä esimerkki tästä yhteydestä. Niilin laakso on joen ruokkima keidas aavikkojen välissä. Laakson länsipuolella on maailman suurin aavikko, Sahara, ja itäpuolella vuoristo, joka erottaa Egyptin Punaisestamerestä. Vain koillisessa on kapea väylä, josta pääsee Siinain pohjoisrannikon kautta Palestiinaan ja Etu-Aasiaan. Ulospäin suojattu ja eristetty jokilaakso avartuu Assuanissa sijaitsevan ensimmäisen kataraktin pohjoispuolella alati laajenevaksi tulvalaaksoksi, kunnes Niili haarautuu Kairon pohjoispuolella useisiin osiin ja muodostaa Niilin laajan suiston. Niin vähäsateinen kuin laakso onkin, se saa jokavuotisesta, loppukesään ajoittuvasta tulvasta varmat edellytykset maatalouden rikkaudelle. Näitä ekologisia perusasioita on jo vanhastaan  - ja oikeutetusti –pidetty faraoiden ajan kulttuurin perustana, josta kulttuuri on myös saanut voimakkaan leiman.