Elämäni ja kotisivut

Egypti-faraoiden maa

Tiistai 31.8.2021

Muinaisegyptiläinen Waset, jota kreikkalaiset kutsuivat Djemen kaupunginosan mukaan Thebaksi, nousi uuden valtakunnan aikaan Egyptin uskonnolliseksi keskukseksi. Siellä olivat kuninkaiden haudat ja valtakunnanjumala Amon-Ran palvontapaikat, ja ajoittain se palveli myös pääkaupunkina. Niilin itärannalla olevassa Karnakissa oli Amon-Ran temppelikaupunki, kuninkaan kulttipalatsi ja 18. Dynastian aikana myös osa valtakunnanhallinnosta, nimittäin visiirin virasto. 

Taivaan ja maan välissä - keskivaltakunnan jumaltentemppelit

Maanantai 9.8.2021 klo 6.55

Kuninkaan ja jumalten palvonta määritti egyptiläisten elämää esihistoriallisista ajoista saakka. Ensimmäiset kulttiveistos- ja fetissimajat rakennettiin puukehikoista ja punotuista kaislamatoista. Niiden ulkoinen ilme vaihteli riippuen palvonnan kohteesta, tarkoituksesta tai paikkakunnasta. Varhaisdynastisella ajalla näiden lyhytikäisten majojen tilalle tulivat savitiiliset rakennukset, ja viimeistään vanhan valtakunnan alkuvaiheessa alettiin käyttää kiveä ovipieliin, tukirakenteisiin ja alttareihin. Näiden rakennusten pohjapiirros mutkistui jatkuvasti. Kulttipatsaskammion oheen tehtiin ilmestys- ja uhripöytähuoneet. Meille ei ole säilynyt tietoa siitä, millainen näiden temppelien kuva – ja tekstiohjelma oli. Varmaa on vain, että kaikkien pyhimmässä olevan kulttikuvan ohella myös temppelin ulkopuolella oli veistoksia, jotka tarjosivat ihmisille tilaisuuden jumalten kohtaamiseen.

Hallitsijoiden haudat - perinteitä ja uutta

Perjantai 6.8.2021 klo 7.37

Pepi II:n pitkä hallituskausi kuudennen dynastian lopulla osoittautui Egyptin kannalta eräässä mielessä katastrofiksi. Kun hänen vaikuttava pyramidialueensa oli valmistunut viimeistään 30. Hallitusvuoteen mennessä, seuraavien 30 ellei peräti 60 vuoden aikana ei enää tapahtunut mitään merkittävää. Kuvanveistäjät ja taidemaalarit saivat vielä jonkin verran töitä yksityishautojen rakennuttajilta, joten näiden taidelajien osalta perinteet jatkuivat katkeamattomina pääkaupungin hautausmailla. Sen sijaan hyvän ammattitaidon hankkineet kivisepät, muurarit, insinöörit ja muut rakennuksilla toimineet jäivät vuosikymmeniksi ilman valtion toimeksiantoja, joten myös jälkikasvun koulutus lyötiin laimin ja alan organisaatio jäi unohduksiin.

Eläviä patsaita - yksityisveistokset

Maanantai 2.8.2021 klo 7.09

Egyptiläisen taiteen museoissa ja kokoelmissa on runsaasti veistoksia, jotka esittävät seisovia, istuvia tai kyykyssä olevia ihmisiä ja jotka muodostavat kuninkaiden ja jumalten veistoksista erillisen ryhmän. Näitä ns. yksityisveistoksia oli vanhassa valtakunnassa lähes kaikissa haudoissa. Myöhempien aikojen veistokset ovat peräisin lähinnä temppeleistä, muinaisten Egyptin uusimmilla ajanjaksoilla lähes yksinomaan niistä. Esihistorialliselta ajalta säilyneet harvat, etupäässä norsunluusta ja fajanssista tehdyt pienoisveistokset ovat lähtöisin sekä pyhistä paikoista että haudoista. Kaikissa tapauksissa ei ole varmaa, esittääkö tällainen veistos hallitsijaa, jumalaa vai yksityishenkilöä. Sama koskee vielä harvinaisempia thiniittiajan[1] kivi – ja puuveistoksia, joskaan siitä ei ole varmoja todisteita. Yksityishenkilöiden hautapatsaiden perinne alkoi vasta kolmannen dynastian aikana. Aluksi näitä veistoksia oli prinssien ja korkeimpien arvohenkilöiden haudoissa vanhan pääkaupungin Memfiin nekropoleissa, toisin sanoen ennen kaikkea Sakkarassa ja Gizassa.