Muinaisegyptiläiset jumalat

Sunnuntai 31.10.2021 klo 5.46

Anubis[1]

 

Varhaiskaudelta saakka tunnettu nekropolien suojelusjumalana, joka kuvattiin sakaalihahmoiseksi tai ihmiseksi, jolla on sakaalin pää. Anubista pidettiin palsamoinnin jumalana, salaisuuksien  valvojana ja manalan tuomarina. Anubis muodosti jumalpeerheen äitinsä, lehmäjumala Hesatin, sekä härkäjumala Mnevisin kanssa. Myöhemmissä teksteissä Anubista sen sijaan pidettiin kuolleiden jumalan Osiriksen poikana. Hänen kultistaan on todisteita useilta paikkakunnilta. Anubiksen kotipaikka oli ilmeisesti Ylä-Egyptin 17.lääni.

Matkakertomuksista tieteellisiin tutkimuksiin - Egyptin-kuvan kehitys länsimaissa

Lauantai 30.10.2021 klo 5.05

Kielentutkimuksessa Adolf Erman (1854-1937) ja Hermann Grapow ( 1885-1967) saivat suuria aikaan. He perustivat useiden työtovereiden kanssa Berliiniin muinaisegyptiläisten tekstien  koontikeskuksen, joka on edelleen toiminnassa. Keskus julkaisi egyptin kielen sanakirjan nimeltä Wörterbuch der Ägyptischen  Sprache. Sen jälkeen alkoi suurten kielentutkijoiden aikakausi, jonka johtohahmoja olivat Kurt Sethe (1869-1934), Walter Ewing Crum (1865- 1944) ja Sir Alan H. Gardiner ( 1879- 1963).

Vainajakultti

Torstai 28.10.2021 klo 4.19

Jo esihistoriallisella ajalla hautaan laitettiin elintarvikkeita saviastioissa sekä koruja ja aseita. Naisia esittävät pienoispatsaat (seksuaalisuuden, hedelmällisyyden ja uudelleensyntymisen symboleina) sekä erilaiset amuletit pyrkivät takamaan mahdollisimman turvallisen ja maallista elämää muistuttavan elämän tuonpuoleisessa. Meillä ei ole tietoa siitä, millä tavoin tätä kulttia haudalla toimitettiin, jos sitä ylipäänsä toimitettiin.

Kuolleiden hautaus

Maanantai 25.10.2021 klo 5.03

Kuoleman tai tarkemmin sanoen tuonpuoleiseen elämään valmistautumisen merkitys muinaisegyptiläisessä kulttuurissa oli suunnaton. Jokaisen egyptiläisen haaveena oli saada ruumiinsa muumioiduksi, jotta hänen maallinen ilmiasunsa ei olisi mädännyt ja jotta kuoleman jälkeinen  elämä olisi varmistunut. Ruumiin säilömisestä tuli tästä syystä egyptiläisen kuolonriitin tärkeimpiä osia. Egyptin kuiva aavikkoilmasto osoitti jo esidynastian ajan asukkaille, että hiekkaan kaivetut ruumiit säilyivät lähes täydellisesti. Niinpä on ymmärrettävää, että kaikki kynnelle kykenevät egyptiläiset panivat paljon painoa hautaukselleen tai muumioinnilleen sekä hautaan laitettaville esineistölle. Edesmenneen ka saattoi palata vain hyvin säilyneeseen ruumiiseen. Ka ei tunnistanut mädännyttä ruumista, joka näin ollen teki tyhjäksi tuonpuoleisen elämän. Tämän toisen ”kuoleman” pelko saavutti muinaisegyptiläisten mielessä mitat, joita meidän on lähes mahdoton ymmärtää, ja sai heidät näkemään suunnattomasti vaivaa tuonpuoleisen elämän varmistamiseksi.

Muumiointi

Lauantai 23.10.2021 klo 5.39

Muinaisegyptiläisen kulttuurin erikoisuus, kuolleiden palsamointi tähtäsi ruumiin iankaikkiseen säilymiseen. Egyptissä muumioinnin juuret juontuivat  maan ilmasto- ja muista luonnonoloista. Esihistorialliseen aikaan kuolleet haudattiin aavikon hiekkaan  eläimen vuotaan tai kaislamattoon käärittyinä. Kuumassa ja kuivassa ympäristössä vesi haihtui kalmosta, jolloin syntyi pitkäikäinen luonnonmuumio.

Jumalat

Keskiviikko 20.10.2021 klo 4.49

Muinaisessa Egyptissä jumalia oli kaikkialla ihmisen ympärillä. Hänen maailmankuvansa ei muodostunut abstrakteista ja vaikeatajuisista avaruuden ja ajan käsitteistä, vaan havainnollisesti erilaisten hahmojen toiminnasta, joka tapahtui ikään kuin ylisuuressa maailmanteatterissa luonnollisen kosmoksen näyttämöllä. Kaikki nämä hahmot olivat kuka missäkin tehtävässä todellisen maailman ja elämän ruumiillistumia. Jopa siellä, missä nykyihminen näkee lähinnä kaaosta ja kuolemaa, oli egyptiläisen silmissä elinvoimaista dynamiikkaa, joka muodosti välttämättömän ja aktiivisen vastakohdan toivotulle maailmalle. Kaikkialla näkyi siis liikettä ja näytelmällistä toimintaa, jota lukemattomat jumalat järjestivät aistein havaittavissa maailmassa.

Rinnakkainen maailma - uskonkäsitykset

Perjantai 15.10.2021 klo 4.39

Egyptin jumalten väitetään olleen nimettömiä voimia. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että juuri vanhimmassa egyptiläisessä pantheonissa jumalilla oli nimet, joita voidaan etymologisesti[1] jäljittää afroaasialaisten kielten juurille asti. Jumaliin ei siis vedottu ainoastaan voimina, joskin dynastiselta ajalta tunnetun jumalatar Sakhmetin[2] nimi tarkoittaa ”mahtavaa”. Egyptissä nimi antoi uskovalle keinon käyttää kouraantuntuvasti apunaan kulttiesinettä ja myös jumalaa. Siksi on epätodennäköistä, että jumalat olisivat olleet varhaisimmallakaan ajalla pelkkiä nimettömiä voimia.

Kodin arki - elämän perusasiat

Torstai 7.10.2021 klo 3.23

Leipä, olut, palkokasvit ja muut kasvikset sekä ilmeisesti myös edulliset kalat ja linnut (varsinkin kyyhkyset, hanhet ja ankat) sekä vuohen-, lampaan- tai sianliha kuuluivat egyptiläisten suuren enemmistön ruokavalioon, mutta lisäksi oli paljon elintarvikkeita, joihin vain yläluokalla oli varaa. Niiden hinnoista on saatu tietoja kirjeistä sekä kivi- ja savisirpaleista (ostrakon), joihin on kirjoitettu muistinpanoja. Hinnan määrityksen yksikkönä käytettiin usein tiettyä kuparimäärää, debeniä. Peruselintarvikkeet eivät olleet kalliita, sillä yksi 75 litran säkki ohraa maksoi kaksi debeniä, säkki spelttivehnää yhden debenin ja viisi litraa olutta sai kahdella debenillä. Paremmista ruoista ja juomista joutui maksamaan huomattavasti enemmän. Varsinkin liha oli kallista. Täysikokoinen nauta maksoi 50 debeniä, kymmenen litran vetoinen amfora[1] suolalihaa kymmenen debeniä. Uuden valtakunnan aikaan valtion palveluksessa ollut käsityöläinen ansaitsi toimeentulonsa tarvitsemiensa peruselintarvikkeiden lisäksi kuukaudessa vain seitsemän debeniä, joten tällaiset hinnat olivat hänen tuloillaan kalliita.

Talot, palatsit ja kaupungit - asumiskulttuuri

Sunnuntai 3.10.2021 klo 4.10

Kuninkaiden laaksoon työntekijöiden yöpymispaikaksi vieri viereen rakennettujen 78 pienen, pohjapiirrokseltaan vaihtelevan yksiön ryhmä on Egyptissä oikeastaan ainutkertainen. Asuntojen erikoinen muoto johtui siitä, että ahdas rakennusala  haluttiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti, jolloin jouduttiin mukautumaan maastoon (vuoren satulaan). Lisäksi haluttiin suojata asunnot tuulelta ja yön kylmyydeltä. Nämä seikat selittävät, miksi rakennukset ovat tyystin erilaisia kuin edellä mainitut, lähinnä tasaiselle rakennetut.