Elämäni ja kotisivut

Historiallisia nähtävyyksiä

Maanantai 1.11.2021 klo 4.13

Abydos

 

Egyptin vanhimpiin ja pyhimpiin kaupunkeihin lukeutuvassa Abydoksessa on hautoja, temppeleitä ja kaupungin raunioita ensimmäisen dynastian ajalta uuden valtakunnan ajalle. Kuninkaiden kulttirakennukset ovat 12.-26.dynastian ajalta. Ramessidi-kaudelta Abydoksessa on kaksi temppeliä. Toinen on Seti  I:n (siiihen kuuluu Setin kenotafi, ns. Osireion) ja toinen Ramses II:n temppeli. Abydoksessa on myös esihistoriallisia kaupungin raunioita ja hieman jäänteitä Osiris-Khontamentiin temppelistä. 

Muinaisegyptiläiset jumalat

Sunnuntai 31.10.2021 klo 5.46

Anubis[1]

 

Varhaiskaudelta saakka tunnettu nekropolien suojelusjumalana, joka kuvattiin sakaalihahmoiseksi tai ihmiseksi, jolla on sakaalin pää. Anubista pidettiin palsamoinnin jumalana, salaisuuksien  valvojana ja manalan tuomarina. Anubis muodosti jumalpeerheen äitinsä, lehmäjumala Hesatin, sekä härkäjumala Mnevisin kanssa. Myöhemmissä teksteissä Anubista sen sijaan pidettiin kuolleiden jumalan Osiriksen poikana. Hänen kultistaan on todisteita useilta paikkakunnilta. Anubiksen kotipaikka oli ilmeisesti Ylä-Egyptin 17.lääni.

Matkakertomuksista tieteellisiin tutkimuksiin - Egyptin-kuvan kehitys länsimaissa

Lauantai 30.10.2021 klo 5.05

Kielentutkimuksessa Adolf Erman (1854-1937) ja Hermann Grapow ( 1885-1967) saivat suuria aikaan. He perustivat useiden työtovereiden kanssa Berliiniin muinaisegyptiläisten tekstien  koontikeskuksen, joka on edelleen toiminnassa. Keskus julkaisi egyptin kielen sanakirjan nimeltä Wörterbuch der Ägyptischen  Sprache. Sen jälkeen alkoi suurten kielentutkijoiden aikakausi, jonka johtohahmoja olivat Kurt Sethe (1869-1934), Walter Ewing Crum (1865- 1944) ja Sir Alan H. Gardiner ( 1879- 1963).

Vainajakultti

Torstai 28.10.2021 klo 4.19

Jo esihistoriallisella ajalla hautaan laitettiin elintarvikkeita saviastioissa sekä koruja ja aseita. Naisia esittävät pienoispatsaat (seksuaalisuuden, hedelmällisyyden ja uudelleensyntymisen symboleina) sekä erilaiset amuletit pyrkivät takamaan mahdollisimman turvallisen ja maallista elämää muistuttavan elämän tuonpuoleisessa. Meillä ei ole tietoa siitä, millä tavoin tätä kulttia haudalla toimitettiin, jos sitä ylipäänsä toimitettiin.

Kuolleiden hautaus

Maanantai 25.10.2021 klo 5.03

Kuoleman tai tarkemmin sanoen tuonpuoleiseen elämään valmistautumisen merkitys muinaisegyptiläisessä kulttuurissa oli suunnaton. Jokaisen egyptiläisen haaveena oli saada ruumiinsa muumioiduksi, jotta hänen maallinen ilmiasunsa ei olisi mädännyt ja jotta kuoleman jälkeinen  elämä olisi varmistunut. Ruumiin säilömisestä tuli tästä syystä egyptiläisen kuolonriitin tärkeimpiä osia. Egyptin kuiva aavikkoilmasto osoitti jo esidynastian ajan asukkaille, että hiekkaan kaivetut ruumiit säilyivät lähes täydellisesti. Niinpä on ymmärrettävää, että kaikki kynnelle kykenevät egyptiläiset panivat paljon painoa hautaukselleen tai muumioinnilleen sekä hautaan laitettaville esineistölle. Edesmenneen ka saattoi palata vain hyvin säilyneeseen ruumiiseen. Ka ei tunnistanut mädännyttä ruumista, joka näin ollen teki tyhjäksi tuonpuoleisen elämän. Tämän toisen ”kuoleman” pelko saavutti muinaisegyptiläisten mielessä mitat, joita meidän on lähes mahdoton ymmärtää, ja sai heidät näkemään suunnattomasti vaivaa tuonpuoleisen elämän varmistamiseksi.

Muumiointi

Lauantai 23.10.2021 klo 5.39

Muinaisegyptiläisen kulttuurin erikoisuus, kuolleiden palsamointi tähtäsi ruumiin iankaikkiseen säilymiseen. Egyptissä muumioinnin juuret juontuivat  maan ilmasto- ja muista luonnonoloista. Esihistorialliseen aikaan kuolleet haudattiin aavikon hiekkaan  eläimen vuotaan tai kaislamattoon käärittyinä. Kuumassa ja kuivassa ympäristössä vesi haihtui kalmosta, jolloin syntyi pitkäikäinen luonnonmuumio.