Kilpakirvat, lehtikirvat ja kempit

Torstai 6.2.2020 klo 11.27

Kilpakirvat, lehtikirvat ja kempit 

VILJARIPSIÄINEN 

 1.3 mm. Mustanruskea-musta. Koiraat siivettömiä. Hyvin yleinen viljakasveilla, erityisesti rukiilla ja ohralla. Viljaripsiäisten naaraat muodostavat toisinaan valtavia parvia, jotka tunkeutuvat ihmisten vaatteiden alle, korviin, silmiin ja suuhun. Siivettömät koiraat parittelevat naaraiden kanssa, kun nämä ovat vielä koteloissaan. Viljaripsiäiset talvehtivat puiden ja lautojen raoissa ja voivat silloin eksyä sisätiloihinkin. Ne eivät kuitenkaan siedä kuivaa huoneilmaa, vaan kuolevat nopeasti.  

Valeskorpionit, punkit, ripsiäiset, kirput, täit ja jäytiäiset

Tiistai 4.2.2020 klo 9.02

VALMIS 

ANSARIPETOPUNKKI 

Noin 0.3 m. Tällä petopunkilla on pitkät jalat ja eteenpäin suuntautuneet leuat. Sitä käytetään vihannespunkkien biologisessa torjunnassa ja tavataan lähinnä kasvihuoneissa.

Punkit ja vakeskorpionit

Maanantai 3.2.2020 klo 4.29

KARVIASPUNKKI 

Noin 0.8 mm. Punertava. Eturaajat hyvin pitkät ja toimivat eläimen ”tuntosarvina”. Kasvituholainen, joka imee ravinnokseen solunesteitä karviaisten lehdistä. Lehdet muuttuvat ensin valkoisiksi ja käpertyvät ennen putoamistaan.

Hämähäkit

Lauantai 1.2.2020 klo 13.25

VALMIS!!!!!! 

KOTIHÄMÄHÄKKI 

Naaras 9-10 mm, koiras 6-9 mm. Vaalean harmaanruksean ja karvaisen kotihämähäkin takaruumiissa on vaaleampia kirjailuja. Jalat ovat karvaiset, voimakkaat ja noin 25 mm pitkät. Kutoo huoneen tai ikkunan nurkkaan kolmiomaisen mattoverkon. Verkon kulmassa on suppilomainen kolo, jossa hämähäkki lymyää. Verkko ei ole tahmea. Valkoinen munakotelo on litteä ja linssin muotoinen, ja naaras kiinnittää sen verkkoon. Kotihämähäkki on hyvin yleinen laji  kellareissa, ulkorakennuksissa ja muissa kosteissa sisätiloissa. Suuret naaraat voivat purra ihmistä.

Surviaissääsket, Karvasääsket, Vaaksiaiset, Lukit

Sunnuntai 26.1.2020 klo 10.03

VALMIS  

VAAKSIAISET 

Vaaksiaiset ovat kookkaita sääski, joilla on pitkä ja kapea takaruumis ja hyvin pitkät raajat. Takasiivet ovat surkastuneet nuijamaisiksi ”väristimiksi”, joiden avulla eläin pysyy lennon aikana tasapainossa. Aikuiset vaaksiaiset eivät yleensä syö mitään eivätkä pistä ihmistä. Vaaksiaisten heimoon kuuluu joitakin hyvin suuria lajeja, mutta suurin osa lajeista on pieniä. Etenkin pienet lajit parveilevat tanssivassa lennossa. Monet tulevat valolle. Toukat ovat enintään 4 cm:n pituisia, matomaisia ja raajattomia, ja ne voivat vetää pään ruumiin sisään. Suurin osa lajeista elää toukkana vedessä, mutta jotkin tulevat toimeen kosteassa maassa tai lahokannoissa. Ne syövät kasvien juuria tai mätäneviä lehtiä. Osa on petoja. Suomessa 275 lajia.

Miinaajakärpäset, Äkämäsääsket, Polttiaiset ja Hyttyset

Lauantai 25.1.2020 klo 10.03

VALMIS 

PERHOSSÄÄSKI

2-3 mm. Suomuiset siivet ja karvainen ruumis antavat perhossääskille yökkömäisen yleisilmeen. Ne ovat kuitenkin hyvin pieniä ja kaksisiipisiä. Ruumis on yksivärisen harmaanruskea, siivet leveät ja pitkittäisjuovaiset. Ne lentävät pehmeästi hyppelehtien vain lyhyitä matkoja eivätkä pistä. Toukat ovat noin 5 mm pitkiä, valkeita ja mustapäisiä. Ne elävät viemäreiden likavesissä ja jopa vesilukkojen törkykerroksissa, mutta myös mätänevissä lehtikarikkeessa, komposteissa, ulosteessa ja mätänevissä hedelmissä. Viemärilajit eksyvät helposti myös sisätiloihin. Toukka-aika kestää 1-3 viikkoa. Suomessa noin 20 lajia.

Sukaskärpäset, Asekärpäset, Täikärpäset, Hedelmäkärpäset

Torstai 23.1.2020

Nautakärpänen 

6-8 mm. Muistuttaa huonekärpästä, mutta nautakärpäsellä on lyhyemmät siivet ja lyhyempi ja pyöreämpi takaruumis. Harmaan naaraan keskiruumiissa on tummia pitkittäisjuovia ja takaruumiissa mustia ja harmaita kirjailuja. Koiraan keskiruumiin pitkittäisjuovat ovat leveämpiä ja  mustassa takaruumiissa on suuri, hevosenkengän muotoinen keltainen kuvio. Nautakärpäset pörräävät usein suurina parvina  lehmien ja hevosten silmien, sierainten  tai haavojen ympärillä. Ne hakeutuvat talveksi sisätiloihin. Toukka elää erityisesti lehmien ulosteissa.

Ampiaiset ja muurahaiset

Perjantai 17.1.2020 klo 11.48

Saksanampiainen 

Kuningatar 17-22 mm, työläinen 12-16 mm. Keltaisessa suukilvessä kolme pientä pistettä kolmiomaisessa kuvioissa. Keskiruumiintakaosassa neljä pientä täplää. Pesä on harmahtava ja sen voi löytää samanlaisista paikoista kuin yleisen ampaisen pesän. Saksanampiainen on meillä varsin yleinen. 

Nähtävyydet

Torstai 16.1.2020 klo 10.51

Nyt olen saanut kotisivujen muutokset tehtyä ja siistittyä sen. Jatkan toiseen projektiin eli pikkuötökät talossa ja puutarhassa. 

Erikoisia matkakohteita Suomessa

Keskiviikko 15.1.2020 klo 11.16

Kirjoitus on valmis.