Leipä, olut, palkokasvit ja muut kasvikset sekä ilmeisesti myös edulliset kalat ja linnut (varsinkin kyyhkyset, hanhet ja ankat) sekä vuohen-, lampaan- tai sianliha kuuluivat egyptiläisten suuren enemmistön ruokavalioon, mutta lisäksi oli paljon elintarvikkeita, joihin vain yläluokalla oli varaa. Niiden hinnoista on saatu tietoja kirjeistä sekä kivi- ja savisirpaleista (ostrakon), joihin on kirjoitettu muistinpanoja. Hinnan määrityksen yksikkönä käytettiin usein tiettyä kuparimäärää, debeniä. Peruselintarvikkeet eivät olleet kalliita, sillä yksi 75 litran säkki ohraa maksoi kaksi debeniä, säkki spelttivehnää yhden debenin ja viisi litraa olutta sai kahdella debenillä. Paremmista ruoista ja juomista joutui maksamaan huomattavasti enemmän. Varsinkin liha oli kallista. Täysikokoinen nauta maksoi 50 debeniä, kymmenen litran vetoinen amfora[1] suolalihaa kymmenen debeniä. Uuden valtakunnan aikaan valtion palveluksessa ollut käsityöläinen ansaitsi toimeentulonsa tarvitsemiensa peruselintarvikkeiden lisäksi kuukaudessa vain seitsemän debeniä, joten tällaiset hinnat olivat hänen tuloillaan kalliita.