Kreikan mytogia

Maanantai 27.4.2020 klo 7.54

Nyt on kirjoitettu kokonaan Kreikan mytologia. Seuraavat aiheet ovat Antiikin myytit ja uskonnot ja ehkä Antiikin myytit. En tiedä vielä kirjoitanko siitä. 

Aurinkoenergiaa

Tiistai 10.3.2020 klo 6.42

APPELSIINIPEITTO. Päällystä lohifilee appelsiini- tai veriappelsiiniviipaleille ennen paistoa. Appelsiini antaa tutulle uunilohelle hedelmäisen raikkaan maun ja näyttävän ulkonäön.

Ulkoilijan välipalat

Maanantai 9.3.2020 klo 6.06

Liikkuja tarvitsee helppoa ja ravitsee tankkausta. Nämä maukkaat välipalat valmistat vain tuotteet yhdistämällä, ja ne kulkevat vaivattomasti mukana repussa.

Mokkapala-juustokakku

Sunnuntai 8.3.2020 klo 6.27

Janssonin mäiskypotut

Sunnuntai 8.3.2020 klo 6.19

Loihdi edullisista ja vaivattomista raaka-aineista arkeesi uusi lempiruokia. Vanhat kunnon peruna ja kaali on nyt muodissa, ja pinaattiletut nousevat uudelle tasolle fetalisukkeella. 

- Janssonin mäiskypotut

- Kaali-nuudeliwokki

- Maissi-kanakeitto

- Siskonmakkara-sipulipasta

- Pinaattiletut ja feta-puolukkalisuke 

Kaikki alkaa munasta

Lauantai 7.3.2020 klo 9.04

Kaikki alkaa munasta 

Harva ruoka-aine yltää samaan kuin kananmuna. Se on uskomattoman ravinteikas, monipuolinen, designiltaan täydellinen – ja nyt  myös trendikäs.

Amerikkalainen suklaakakku ja appelsiinikastike

Lauantai 7.3.2020 klo 8.16

AMERIKKALAINEN SUKLAAKAKKU JA APPELSIINIKASTIKE 

Mehevä juustokakku nautitaan kylmän appelsiinikastikkeen kanssa.

Suloiset sydänpullat

Lauantai 7.3.2020 klo 7.43

SULOISET SYDÄNPULLAT 

Pehmeä tuore pulla rapealla karamellirouheisella murotaikinapinnalla kruunaa ystävänpäiväkahvittelun. Juurimenetelmällä pullat valmistuvat nopeammin.

Tonnikalapyörykät

Lauantai 7.3.2020 klo 7.15

 PIKANA LAUTASELLE

Kirjoittelen sekalaisia juttuja. 

Elinympäristöt

Lauantai 7.3.2020

ELINYMPÄRISTÖT 

Puussa ja puutavarassa eläviä pikkueläimiä

Linnunpesissä eläviä pikkueläimiä

Ruokatavaroissa eläviä pikkueläimiä

Kellareissa ja kosteissa sisätiloissa eläviä pikkueläimiä

Kirjoissa eläviä pikkueläimiä

Sisätiloissa talvehtivia pikkueläimiä

Ikkunakarmeissa ja kasviruukuissa eläviä pikkueläimiä

Seinissä ja eristysmateriaaleissa eläiviä pikkueläimiä 

Ruusulla eläviä pikkueläimiä

Kasvihuoneissa eläviä pikkueläimiä

Omenapuulla eläviä pikkueläimiä

Kirvoilla eläviä pikkueläimiä

Mesikaste

Pistäviä tai purevia pikkueläimiä

Marjoissa, hedelmissä, pähkinöissä yms. eläviä pikkueläimiä

Vadelmalla eläviä pikkueläimiä

Kompostissa eläviä pikkueläimiä 

Vaatteissa ja nahassa eläviä pikkueläimiä 

Raadoilla eläviä pikkueläimiä

Nokkosella eläviä pikkueläimiä 

Broileri-makaronilaatikko

Lauantai 7.3.2020

Valmista astetta terveempi makaronilaatikko täysjyväpastasta ja broilerin jauhelihasta. Aurinkokuivatut tomaatit ja porkkana mehevöittävät laatikon.

Siirat, änkyrimadot, sukkulamadot, lierot ja kotilot

Keskiviikko 4.3.2020 klo 10.26

KYHMYSIIRA 

Enintään 17 mm. Elää komposteissa, lehtikarikkeessa, lahopuiden kaarnan ja kivien alla sekä rantojen levävalleissa. Hakeutuu kesällä puiden latvuksiin jäytämään lehdissä kasvavia viherleviä. Viihtyy parhaiten kulttuuriseuduilla ihmisasutuksen tuntumassa ja tulee mielellään kosteisiin sisätiloihin, jossa siihen voi törmätä ympäri vuoden. Yleinen Etelä- Suomessa.

Pihtihäntäiset, kaksisukahäntäiset, sokkojuoksiaiset, hyppyhäntäiset, kolmisukahäntäiset, juoksujalkaiset, kaksoisjalkaiset

Keskiviikko 4.3.2020 klo 6.53

PIKKUPIHTIHÄNTÄ 

4.5-5.5 mm. Naaraan pihdit 0.8-1.5 mm suorat ja koskettavat toisiaan koko pituudeltaan. Koiraan pihdit 1.5-2.5 mm, käyrät sisäreunassa hammas. Helppo tuntea pienen koon ja hyvin kehittyneiden lennin- ja peitinsiipien perusteella. Ruumis kellanruskea, hienokarvainen. Peitinsiivet punaruskeat, kaksi kertaa leveytensä pituiset. Lentää etenkin öisin ja tulee valolle. Kosmopoliitti laji, jonka tapaa usein komposteista ja lähes aina läheltä ihmisasutusta. Voi tulla sisätiloihin. Jokseenkin harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa. Yksittäisiä havaintoja Etelä-Lappiin saakka.

Hietakiitäjäiset, lehtisarviset, raatokuoriaiset, lyhyt siipiset

Lauantai 29.2.2020 klo 6.07

SAKSANTURILAS 

20-30 cm. Musta. Peitinsiivet punaruskeat, lyhyehköt ja pitkittäisuurteiset. Parveilee tyyninä kesäöinä lehtipuiden latvoissa. Syö päivällä puiden lehtiä. Toukat elävät maassa ja syövät kasvien juuria. Aikaisemmin paha tuholainen Euroopassa. Ei Suomessa, mutta tavattu joskus tuontitavaroiden mukana.

Sylkikuoriaiset, maakiitäjäiset

Torstai 27.2.2020 klo 6.49

AITOSYSIKIITÄJÄINEN 

12-18 mm. Kiiltävän musta. Peitinsiivet pitkittäisuurteiset. Tavataan samanlaisessa elinympäristössä kuin hieman suurempi isosysikiitäjäinen. Molemmat ovat petoeläimiä, jotka lymyävät päivisin kivien alla ja metsästävät yöllä hyönteistoukkia. Aitosysikiitäjäinen voi syödä myös siemeniä, mansikoita ja muita pehmeitä hedelmiä. Yleinen Etelä-Suomessa, levinnyt Kainuun korkeudelle.

Kaarnakuoriaiset, puunkaivajat, sarvijäärät ja sepät

Sunnuntai 23.2.2020 klo 7.40

RAANUJÄÄRÄ 

9-12 mm. Etuselkä musta. Peitinsiivet kolmiväriset; keskellä valkoinen, vaihteleva kuvio mustalla pohjalla. Hyvin vilkas ja nopealiikkeinen. Vierailee erityisesti orapihlajan kukinnoissa, harvemmin  muilla kukilla. Toukat elävät kuolleilla, kovilla lehtipuilla ja suosivat erityisesti korkeita, ohutrunkoisia, tulipallon osittain  tai kokonaan kuivattamia puita. Koteloituu puuhun. Ei Suomessa.

Kärsäkkäät

Torstai 20.2.2020 klo 11.04

KANNUSRUOHOKÄRSÄKÄS 

2.5-3 mm. Musta, metallinkiiltoinen. Karvat pitkiä, siirottavia ja hyvin vaaleita. Elää erityisesti kannusruoholla.[1] Toukka aiheuttaa äkämiä isäntäkasvin siemenkotiin. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kovakuoriaiset, leppäkertut, haaskakuoriaiset, lehtikuoriaiset

Lauantai 15.2.2020

LILJAKUKKO 

6-8 mm. Pää ja jalat mustat. Etuselkä ja peitinsiivet punaiset. Toukka on oranssinpunainen ja mustapäinen ja muistuttaa etanaa. Elää liljakasveilla[1]. Sekä aikuiset että toukat syövät lehtiä, kukkia ja siemeniä ja voivat aiheuttaa viljelmillä merkittävää tuhoa. Tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kaskaat, torakat, suorasiipiset, heinäsirkat, hepokatit

Torstai 13.2.2020 klo 7.21

VALMIS 

Ruusukaskas 

3.4-3.9 mm. Hoikka, kiiltävän valkoinen tai kellanvalkoinen. Elää tavallisesti ruusunlehtien alapinnalla, mutta tavataan myös pihlajilta, omenapuilta, vadelmalta, mansikoilta ja joiltakin muiltakin kasveilta. Kaskaan vaivaamaan kasvinlehteen ilmestyy vaaleita täpliä. Paikoittain Etelä- ja Keski-Suomessa.

Luteet ja typpyluteet

Lauantai 8.2.2020 klo 6.45

LUTIKKA 

5-6 mm. Lutikkaa luullaan usein täiksi, mutta kyseessä on lyhytsiipinen verenimijälude. Se on punaruskea, leveäsoikea ja paperinohut; veriaterian jälkeen pulleampi. Koiras on naarasta solakampi ja sillä on terävämpi takaruumiin kärki. Lutikat viihtyvät erityisesti vanhoissa rakennuksissa, ja ne piilottelevat päivisin lautojen raoissa, tapettien ja listojen alla tai muissa ahtaissa paikoissa. Ne liikkuvat yöllä ja imevät verta ihmisistä ja kotieläimistä. Aikuinen lutikka voi imeä kymmenessä minuutissa seitsemän kertaa oman painonsa verran verta. Nymfit luovat nahkansa seitsemän kertaa ennen kuin ne ovat sukukypsiä ja tarvitsevat yhden veriaterian jokaista kehitysvaihetta kohden. Lutikka on alun perin lepakoiden loinen ja vaatii tasaista ja kuivaa lämpötilaa. Se on harvinaistunut viime aikoina, mutta tavataan vielä koko maassa.