Valmiit jutut :)))

Lauantai 15.2.2020

Valmiit jutut

PULA-AJAN RESEPTIT:

- kalaruoat

- liharuoat 1 (word 8/1)

- liharuoat 2 (word 8/2 

- Liha-, kala- ja vihannesruokien kastikkeet

- Eturuokien kera tarjottavat salaatit

- Kasvisruoat 1 (word 11/1)

- Jälkiruoat 1 (word 12/1)

-Jälkiruoat 2 (word 12/2)

- Jälkiruoat 3 (word 12/3)

- Jälkiruokaleivät, jäätelöt, jäädykkeet, jälkiruokakastikkeet (word 13/1)

-Jälkiruokaleivät, leipomiset, ruokaleivät, vehnäleivät, korput (WORD 14/1)  

- Jälkiruokaleivät, leipomiset, ruokaleivät, vehnäleivät, korput (WORD 14/2)

- Voitaikina, Pikkuleivät, Leivokset (WORD 15/1), (15/2), (WORD 15/3)

- Kakut, pehmeät piparkakut (WORD 16) 

- Kiisselit kakkujen täytteeksi, kuorrutukset (WORD 17)

- Sokeriliemet, ruokajuomat, virvoitusjuomat ja makeiset (WORD 18) 

- Erikoistyöt (WORD 19) 

- Umpioiminen 1 (WORD 20)

- Hillokkeet ja hillot (WORD 21) 

-Hedelmä- ja marjasalaatit (etikkahillot), Hyytelöt, soseet ja marmeladit, 

Hedelmävoit, mehut (WORD 22) 

- Umpioiminen 2, sokerisäilykkeet, soseet, etikkasäilykkeet, säilykemunat ja liitteet (WORD 23) 

- EU-KOKIN gourmet-vinkit 

- Kihtipotilaan ruokavalio (terveys 2)

- - Vinkit hävikin välttämiseen 

- Makuparit; kurpitsan kumppanit 

Peruna-kukkakaalicyrry ja korianteririisi

PIKKUÖTÖKÄT TALOSSA JA PUUTARHASSA 

- Pikkueläinten maailma 

-Päiväperhoset 

-Yökköset

- kiitäjät 

- Kehrääjät

- Mittarit 

- Koisaperhoset sukulaisineen 

- Kääriäiset 

- Sulkaperhoset, pussikehrääjät, juurisiivet, lasisiivet 

- Sudenkorennot, verkkosiipiset ja kärsämökorennot -

- Sahapistiäiset, loispistiäiset, tiepistiäiset, petopistiäiset,

   kultapistiäiset, äkämäpistiäiset

- Ampiaiset ja muurahaiset 

- Mesipistiäiset ja maamehiläisten sukulaisineen 

- Kimalaiset , loiskimalaiset, kaksisiipiset, kimalaiskärpäset, kukkakärppäset 

- Paarmat, petokärpäset, sieppokärpäset, tanhukärpäset, kiilikärpäset, raatokärpäset 

- Sukaskärpäset, asekärpäset, täikärpäset, hedelmäkärpäset 

- Miinaajakärpäset, Äkämäsääkset, Polttiaiset, Hyttyset 

- Surviaiskärpäset, Karvasääsket, Vaaksiaiset, Lukit 

- Hämähäkit 

- Valeskorpionit , Valeskorpionit, punkit, ripsiäiset, kirput,

     täit, jäytiäiset 

- Kilpikirvat, lehtikirvat, kempit

- Luteet, Typpyluteet  

- Kaskaat, torakat, suorasiipiset, heinäsirkat, hepokatit 

- Kovakuoriaiset, leppäkertut, haaskakuoriaiset, lehtikuoriaiset 

Kovakuoriaiset, leppäkertut, haaskakuoriaiset, lehtikuoriaiset

Lauantai 15.2.2020

LILJAKUKKO 

6-8 mm. Pää ja jalat mustat. Etuselkä ja peitinsiivet punaiset. Toukka on oranssinpunainen ja mustapäinen ja muistuttaa etanaa. Elää liljakasveilla[1]. Sekä aikuiset että toukat syövät lehtiä, kukkia ja siemeniä ja voivat aiheuttaa viljelmillä merkittävää tuhoa. Tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kaskaat, torakat, suorasiipiset, heinäsirkat, hepokatit

Torstai 13.2.2020 klo 7:21

VALMIS 

Ruusukaskas 

3.4-3.9 mm. Hoikka, kiiltävän valkoinen tai kellanvalkoinen. Elää tavallisesti ruusunlehtien alapinnalla, mutta tavataan myös pihlajilta, omenapuilta, vadelmalta, mansikoilta ja joiltakin muiltakin kasveilta. Kaskaan vaivaamaan kasvinlehteen ilmestyy vaaleita täpliä. Paikoittain Etelä- ja Keski-Suomessa.

Luteet ja typpyluteet

Lauantai 8.2.2020 klo 6:45

LUTIKKA 

5-6 mm. Lutikkaa luullaan usein täiksi, mutta kyseessä on lyhytsiipinen verenimijälude. Se on punaruskea, leveäsoikea ja paperinohut; veriaterian jälkeen pulleampi. Koiras on naarasta solakampi ja sillä on terävämpi takaruumiin kärki. Lutikat viihtyvät erityisesti vanhoissa rakennuksissa, ja ne piilottelevat päivisin lautojen raoissa, tapettien ja listojen alla tai muissa ahtaissa paikoissa. Ne liikkuvat yöllä ja imevät verta ihmisistä ja kotieläimistä. Aikuinen lutikka voi imeä kymmenessä minuutissa seitsemän kertaa oman painonsa verran verta. Nymfit luovat nahkansa seitsemän kertaa ennen kuin ne ovat sukukypsiä ja tarvitsevat yhden veriaterian jokaista kehitysvaihetta kohden. Lutikka on alun perin lepakoiden loinen ja vaatii tasaista ja kuivaa lämpötilaa. Se on harvinaistunut viime aikoina, mutta tavataan vielä koko maassa.

Kilpakirvat, lehtikirvat ja kempit

Torstai 6.2.2020 klo 11:27

Kilpakirvat, lehtikirvat ja kempit 

VILJARIPSIÄINEN 

 1.3 mm. Mustanruskea-musta. Koiraat siivettömiä. Hyvin yleinen viljakasveilla, erityisesti rukiilla ja ohralla. Viljaripsiäisten naaraat muodostavat toisinaan valtavia parvia, jotka tunkeutuvat ihmisten vaatteiden alle, korviin, silmiin ja suuhun. Siivettömät koiraat parittelevat naaraiden kanssa, kun nämä ovat vielä koteloissaan. Viljaripsiäiset talvehtivat puiden ja lautojen raoissa ja voivat silloin eksyä sisätiloihinkin. Ne eivät kuitenkaan siedä kuivaa huoneilmaa, vaan kuolevat nopeasti.  

MUUTOKSET VALMIINA

Torstai 6.2.2020 klo 7:23

MUUTOS ON VALMIS 

MUUTOKSIA

Torstai 6.2.2020 klo 6:21

MUUTOKSIA PIKKUÖTÖKÄT TALOSSA JA PUUTARHASSA OSIOT WORD 19 JA 20. 

Valeskorpionit, punkit, ripsiäiset, kirput, täit ja jäytiäiset

Tiistai 4.2.2020 klo 9:02

VALMIS 

ANSARIPETOPUNKKI 

Noin 0.3 m. Tällä petopunkilla on pitkät jalat ja eteenpäin suuntautuneet leuat. Sitä käytetään vihannespunkkien biologisessa torjunnassa ja tavataan lähinnä kasvihuoneissa.

Punkit ja vakeskorpionit

Maanantai 3.2.2020 klo 4:29

KARVIASPUNKKI 

Noin 0.8 mm. Punertava. Eturaajat hyvin pitkät ja toimivat eläimen ”tuntosarvina”. Kasvituholainen, joka imee ravinnokseen solunesteitä karviaisten lehdistä. Lehdet muuttuvat ensin valkoisiksi ja käpertyvät ennen putoamistaan.

Hämähäkit

Lauantai 1.2.2020 klo 13:25

VALMIS!!!!!! 

KOTIHÄMÄHÄKKI 

Naaras 9-10 mm, koiras 6-9 mm. Vaalean harmaanruksean ja karvaisen kotihämähäkin takaruumiissa on vaaleampia kirjailuja. Jalat ovat karvaiset, voimakkaat ja noin 25 mm pitkät. Kutoo huoneen tai ikkunan nurkkaan kolmiomaisen mattoverkon. Verkon kulmassa on suppilomainen kolo, jossa hämähäkki lymyää. Verkko ei ole tahmea. Valkoinen munakotelo on litteä ja linssin muotoinen, ja naaras kiinnittää sen verkkoon. Kotihämähäkki on hyvin yleinen laji  kellareissa, ulkorakennuksissa ja muissa kosteissa sisätiloissa. Suuret naaraat voivat purra ihmistä.

Nakukymppi.net

Torstai 30.1.2020

Päivä on päätetty ja sen 12.6.2020

http://www.nakukymppi.net/

 

https://www.facebook.com/groups/43698039134/

SUOMEN NATURISTILIITTO RY

Torstai 30.1.2020

NATURISTIPÄIVÄT

Vuoden 2020 Naturistipäivät vietetään Säkylän Kristallirannassa 7-9.8.2020. Tapahtuman ohjelma, majoitusvaraukset yms julkaistaan alkuvuoden aikana ja majoitusvaraukset alkavat viimeistään helmikuun 2020 aikana.

http://www.naturistiliitto.fi/

Surviaissääsket, Karvasääsket, Vaaksiaiset, Lukit

Sunnuntai 26.1.2020 klo 10:03

VALMIS  

VAAKSIAISET 

Vaaksiaiset ovat kookkaita sääski, joilla on pitkä ja kapea takaruumis ja hyvin pitkät raajat. Takasiivet ovat surkastuneet nuijamaisiksi ”väristimiksi”, joiden avulla eläin pysyy lennon aikana tasapainossa. Aikuiset vaaksiaiset eivät yleensä syö mitään eivätkä pistä ihmistä. Vaaksiaisten heimoon kuuluu joitakin hyvin suuria lajeja, mutta suurin osa lajeista on pieniä. Etenkin pienet lajit parveilevat tanssivassa lennossa. Monet tulevat valolle. Toukat ovat enintään 4 cm:n pituisia, matomaisia ja raajattomia, ja ne voivat vetää pään ruumiin sisään. Suurin osa lajeista elää toukkana vedessä, mutta jotkin tulevat toimeen kosteassa maassa tai lahokannoissa. Ne syövät kasvien juuria tai mätäneviä lehtiä. Osa on petoja. Suomessa 275 lajia.

Miinaajakärpäset, Äkämäsääsket, Polttiaiset ja Hyttyset

Lauantai 25.1.2020 klo 10:03

VALMIS 

PERHOSSÄÄSKI

2-3 mm. Suomuiset siivet ja karvainen ruumis antavat perhossääskille yökkömäisen yleisilmeen. Ne ovat kuitenkin hyvin pieniä ja kaksisiipisiä. Ruumis on yksivärisen harmaanruskea, siivet leveät ja pitkittäisjuovaiset. Ne lentävät pehmeästi hyppelehtien vain lyhyitä matkoja eivätkä pistä. Toukat ovat noin 5 mm pitkiä, valkeita ja mustapäisiä. Ne elävät viemäreiden likavesissä ja jopa vesilukkojen törkykerroksissa, mutta myös mätänevissä lehtikarikkeessa, komposteissa, ulosteessa ja mätänevissä hedelmissä. Viemärilajit eksyvät helposti myös sisätiloihin. Toukka-aika kestää 1-3 viikkoa. Suomessa noin 20 lajia.

Sukaskärpäset, Asekärpäset, Täikärpäset, Hedelmäkärpäset

Torstai 23.1.2020

Nautakärpänen 

6-8 mm. Muistuttaa huonekärpästä, mutta nautakärpäsellä on lyhyemmät siivet ja lyhyempi ja pyöreämpi takaruumis. Harmaan naaraan keskiruumiissa on tummia pitkittäisjuovia ja takaruumiissa mustia ja harmaita kirjailuja. Koiraan keskiruumiin pitkittäisjuovat ovat leveämpiä ja  mustassa takaruumiissa on suuri, hevosenkengän muotoinen keltainen kuvio. Nautakärpäset pörräävät usein suurina parvina  lehmien ja hevosten silmien, sierainten  tai haavojen ympärillä. Ne hakeutuvat talveksi sisätiloihin. Toukka elää erityisesti lehmien ulosteissa.

Paarmat, Petokärpäset, Sieppokärpäset, Tanhukärpäset, Kiilikärpäset, Raatokärpäset, Loiskärpäset

Keskiviikko 22.1.2020 klo 9:47

Valmis 

SUPPUPAARMA  

8-13 mm. Takaruumis kapea. Siivet ovat noenväriset ja lepoasennossa kattomaisesti takaruumiin yllä. Suppupaarma lentää äänettömästi ja on liikkeellä erityisesti kostealla, hautovalla ilmalla. Lentää myös sadesäällä. Yleinen.

Kimalaiset, Loiskimalaiset, Kaksisiipiset, Kimalaiskärpäset, ja Kukkakärpäset

Tiistai 21.1.2020 klo 11:18

Peltokimalainen 

Kuningatar 15-18 mm, työläinen noin 15 mm. Suomessa yleisimmin tavattava värimuoto on mustaa päätä ja mustaa takaruumiin tyveä lukuun ottamatta pääosin kellanruskea tai oranssi. Se lentelee kaikenlaisilla niityillä, metsänlaiteilla ja valoisissa metsissä, mutta ei menesty kaupungeissa. Peltokimalainen rakentaa pesänsä usein maanpinnan yläpuolelle ruohotuppaisiin ja mättäisiin tai toisinaan linnunpönttöihin. Kuningattaret lentävät jo melko aikaisin, mutta ensimmäiset työläiset ovat liikkeellä tavallisesti vasta keskikesällä. Syksyn viimeisimmät kimalaiset ovat usein juuri peltokimalaisia. Peltokimalainen on maamme yleisin kimalaislaji, ja siitä esiintyy kolme eri värimuotoa.

Mesipistiäiset ja maamehiläiset sukulaisineen

Sunnuntai 19.1.2020 klo 8:22

Valmis :) 

...Kesymehiläinen pistää vain puolustaessaan pesäänsä. Sen myrkkypistimessä on voimakkaita väkäsiä, jotka ankkuroivat pistimen nahkaan. Kun pistin vedetään pois, myrkkysäiliö ja –rauhanen repeävät ja hyönteinen kuolee pian. ....

---

Verimaamehiläinen 

... Adrena haemorrhoa. 11-15 mm. Keskiruumis punaruskeakarvainen. Mustassa takaruumiissa punainen kärki. Yleinen kevät laji, joka vierailee leskenlehden, pajujen ja vuokkojen kukilla.

Ampiaiset ja muurahaiset

Perjantai 17.1.2020 klo 11:48

Saksanampiainen 

Kuningatar 17-22 mm, työläinen 12-16 mm. Keltaisessa suukilvessä kolme pientä pistettä kolmiomaisessa kuvioissa. Keskiruumiintakaosassa neljä pientä täplää. Pesä on harmahtava ja sen voi löytää samanlaisista paikoista kuin yleisen ampaisen pesän. Saksanampiainen on meillä varsin yleinen. 

Nähtävyydet

Torstai 16.1.2020 klo 10:51

Nyt olen saanut kotisivujen muutokset tehtyä ja siistittyä sen. Jatkan toiseen projektiin eli pikkuötökät talossa ja puutarhassa.