Elämäni ja kotisivut

Taivaallinen kuningaskunta

Sunnuntai 19.9.2021 klo 6:19

Kuninkaalla oli velvollisuuksia paitsi ihmisiä myös jumalia kohtaan. Aamurituaalin toteamuksen mukaan hänen tuli taata jumalten tyytyväisyys ja ”tuoda jumalille jumalten uhreja ja kirkastuneille vainajille vainajien uhreja”. Kultin toteutus ja kulttirakennusten teettäminen olivat kuninkaan yksinoikeus, joskin hän käytännössä siirsi kulttitehtävänsä papeille. norsu.jpgmerikara.jpg

Avainsanat: Egypti - faraoiden maa

Hautapaikat Aleksanteri Suuren jälkeen

Perjantai 17.9.2021 klo 7:14

Aleksandrian hellenistiset haudat

 

Ptolemaiosten dynastia jatkoi Aleksanterin yhteensulautuspolitiikkaa. Uuden yläluokan keskuudessa puhtaasti kreikkalaiset tavat kuitenkin säilyivät voimassa monelta osin, esimerkiksi vainajakultissa, väheksyihän tämä yläluokka egyptiläisiä pitäen heitä barbaareina. Selvin esimerkki on polttohautaus. Egyptiläisille se ei olisi tullut mieleenkään, hehän pitivät ruumiin muumiointia jälleensyntysyntymiselle ehdottomana edellytyksenä. Tärkeimmät polttohautauksesta kertovat löydöt ovat tuhkauurnina käytetyt Hadran vaasit. Ne ovat saaneet nimensä Aleksandrian kaakkoisen kaupunginosan mukaan, jonka nekropolista näitä astioita ensimmäiseksi löydettiin.

Avainsanat: Egypti - faraoiden maa

Taivaan ja maan välissä - keskivaltakunnan jumaltentemppelit

Maanantai 9.8.2021 klo 6:55

Kuninkaan ja jumalten palvonta määritti egyptiläisten elämää esihistoriallisista ajoista saakka. Ensimmäiset kulttiveistos- ja fetissimajat rakennettiin puukehikoista ja punotuista kaislamatoista. Niiden ulkoinen ilme vaihteli riippuen palvonnan kohteesta, tarkoituksesta tai paikkakunnasta. Varhaisdynastisella ajalla näiden lyhytikäisten majojen tilalle tulivat savitiiliset rakennukset, ja viimeistään vanhan valtakunnan alkuvaiheessa alettiin käyttää kiveä ovipieliin, tukirakenteisiin ja alttareihin. Näiden rakennusten pohjapiirros mutkistui jatkuvasti. Kulttipatsaskammion oheen tehtiin ilmestys- ja uhripöytähuoneet. Meille ei ole säilynyt tietoa siitä, millainen näiden temppelien kuva – ja tekstiohjelma oli. Varmaa on vain, että kaikkien pyhimmässä olevan kulttikuvan ohella myös temppelin ulkopuolella oli veistoksia, jotka tarjosivat ihmisille tilaisuuden jumalten kohtaamiseen.

Avainsanat: Egypti - faraoiden maa

Hallitsijoiden haudat - perinteitä ja uutta

Perjantai 6.8.2021 klo 7:37

Pepi II:n pitkä hallituskausi kuudennen dynastian lopulla osoittautui Egyptin kannalta eräässä mielessä katastrofiksi. Kun hänen vaikuttava pyramidialueensa oli valmistunut viimeistään 30. Hallitusvuoteen mennessä, seuraavien 30 ellei peräti 60 vuoden aikana ei enää tapahtunut mitään merkittävää. Kuvanveistäjät ja taidemaalarit saivat vielä jonkin verran töitä yksityishautojen rakennuttajilta, joten näiden taidelajien osalta perinteet jatkuivat katkeamattomina pääkaupungin hautausmailla. Sen sijaan hyvän ammattitaidon hankkineet kivisepät, muurarit, insinöörit ja muut rakennuksilla toimineet jäivät vuosikymmeniksi ilman valtion toimeksiantoja, joten myös jälkikasvun koulutus lyötiin laimin ja alan organisaatio jäi unohduksiin.

Avainsanat: Egypti - faraoiden maa

Eläviä patsaita - yksityisveistokset

Maanantai 2.8.2021 klo 7:09

Egyptiläisen taiteen museoissa ja kokoelmissa on runsaasti veistoksia, jotka esittävät seisovia, istuvia tai kyykyssä olevia ihmisiä ja jotka muodostavat kuninkaiden ja jumalten veistoksista erillisen ryhmän. Näitä ns. yksityisveistoksia oli vanhassa valtakunnassa lähes kaikissa haudoissa. Myöhempien aikojen veistokset ovat peräisin lähinnä temppeleistä, muinaisten Egyptin uusimmilla ajanjaksoilla lähes yksinomaan niistä. Esihistorialliselta ajalta säilyneet harvat, etupäässä norsunluusta ja fajanssista tehdyt pienoisveistokset ovat lähtöisin sekä pyhistä paikoista että haudoista. Kaikissa tapauksissa ei ole varmaa, esittääkö tällainen veistos hallitsijaa, jumalaa vai yksityishenkilöä. Sama koskee vielä harvinaisempia thiniittiajan[1] kivi – ja puuveistoksia, joskaan siitä ei ole varmoja todisteita. Yksityishenkilöiden hautapatsaiden perinne alkoi vasta kolmannen dynastian aikana. Aluksi näitä veistoksia oli prinssien ja korkeimpien arvohenkilöiden haudoissa vanhan pääkaupungin Memfiin nekropoleissa, toisin sanoen ennen kaikkea Sakkarassa ja Gizassa.



[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Thiniittikausi

varapaa.jpg

Avainsanat: Egypti - faraoiden maa

Arkielämää iankaikkisuudessa - virkamiesten mastabat ja kalliohaudat

Keskiviikko 28.7.2021 klo 5:38

Hauta-arkkitehtuurin kehitys

Vanhan valtakunnan (2700 – 2200 eKr.) hautausmaat Gizassa, Abusirissa, Sakkarassa ja Dahrusissa ovat mitättömän pieniä verrattuna Memefiin suureen hautausmaahan, jonne vanhan valtakunnan virkamiehet haudattiin kuninkaidensa läheisyyteen. Juuri täältä löytyvät toisen valtakunnan aikaiset edustushaudat. Yhtä suuria hautoja rakennettiin tälle seudulle seuraavan kerran vasta vanhan valtakunnan lopulla vuoden 2200 eKr. paikkeilla. Siinä missä kuninkaiden hauta-arkkitehtuuri kehitti pyramidit, virkamieskunnan haudoissa pitäydyttiin mastaban muotoon. Jopa virkamiesten haudoissa kivirakentaminen aukoi kuitenkin uusia uria neljännen dynastian alussa  (2640 eKr.). Tähän aikaan ensimmäistä kertaa kivestä rakennetut ei-kuninkaalliset haudat syrjäyttivät savitiilirakentamisen. Uudesta materiaalista huolimatta haudan perusrakenne muuttui kuitenkin hyvin vähän. Haudassa oli edelleen kaksi painopistettä, toinen ylä- ja toinen alaosassa. Aluksi maanalaisen osan merkitys oli suurempi. Vainaja sijoitettiin sinne omaan kammioonsa kivestä koristeellisesti tehdyssä arkussa. Joissakin haudoissa sargofagin[1] ulkosivut esittivät eräänlaista palatsin julkisivua. Kaikesta päätellen tämä viittasi siihen, että haudattu asui elinaikanaan palatsissa. Näin tuotiin esiin hänen yhteiskunnallinen asemansa.



[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarkofagi

Avainsanat: Egypti - faraoiden maa

Pyramidikauden kuninkaanhaudat

Maanantai 26.7.2021 klo 7:54

Khasekhemuin hautaan Abydokseen uhreja ja sinetöi haudan. Useat kuninkaat toisen dynastian alusta lähtien teettivät hautansa – nämä olivat laajoja käytävähautoja, joissa oli kolmannen dynastian hovihautausmaa. Khasekhemuilla, joka oli Djoserin isätai isäpuoli, oli ilmeisesti suuri hauta Abydoksessa ja lisäksi jättimäinen mastabatyyppinen käytävähauta Sakkarassa. Egyptin historiassa tulee useita kertoja vastaan tutkimuksen kannalta hankala tilanne, että samalla hallitsijalla on kaksi tai jopa useampia hautoja. Kenotafeista (hautamuistomerkki, ei varsinainen hauta) puhumalla tästä ongelmasta selvitään vain epätyydyttävästi.

djedefra.jpg

Avainsanat: Egypti - faraoiden maa

Egyptin tie korkeakulttuuriin

Perjantai 23.7.2021 klo 9:57

Kulttuurikehitys  ja maantieteellis-ekologiset edellytykset nivoutuvat läheisesti toisiinsa. Egypti on hyvä esimerkki tästä yhteydestä. Niilin laakso on joen ruokkima keidas aavikkojen välissä. Laakson länsipuolella on maailman suurin aavikko, Sahara, ja itäpuolella vuoristo, joka erottaa Egyptin Punaisestamerestä. Vain koillisessa on kapea väylä, josta pääsee Siinain pohjoisrannikon kautta Palestiinaan ja Etu-Aasiaan. Ulospäin suojattu ja eristetty jokilaakso avartuu Assuanissa sijaitsevan ensimmäisen kataraktin pohjoispuolella alati laajenevaksi tulvalaaksoksi, kunnes Niili haarautuu Kairon pohjoispuolella useisiin osiin ja muodostaa Niilin laajan suiston. Niin vähäsateinen kuin laakso onkin, se saa jokavuotisesta, loppukesään ajoittuvasta tulvasta varmat edellytykset maatalouden rikkaudelle. Näitä ekologisia perusasioita on jo vanhastaan  - ja oikeutetusti –pidetty faraoiden ajan kulttuurin perustana, josta kulttuuri on myös saanut voimakkaan leiman.

Avainsanat: Egypti - faraoiden maa