Jumalat

Keskiviikko 20.10.2021 klo 4.49

Muinaisessa Egyptissä jumalia oli kaikkialla ihmisen ympärillä. Hänen maailmankuvansa ei muodostunut abstrakteista ja vaikeatajuisista avaruuden ja ajan käsitteistä, vaan havainnollisesti erilaisten hahmojen toiminnasta, joka tapahtui ikään kuin ylisuuressa maailmanteatterissa luonnollisen kosmoksen näyttämöllä. Kaikki nämä hahmot olivat kuka missäkin tehtävässä todellisen maailman ja elämän ruumiillistumia. Jopa siellä, missä nykyihminen näkee lähinnä kaaosta ja kuolemaa, oli egyptiläisen silmissä elinvoimaista dynamiikkaa, joka muodosti välttämättömän ja aktiivisen vastakohdan toivotulle maailmalle. Kaikkialla näkyi siis liikettä ja näytelmällistä toimintaa, jota lukemattomat jumalat järjestivät aistein havaittavissa maailmassa.

Rinnakkainen maailma - uskonkäsitykset

Perjantai 15.10.2021 klo 4.39

Egyptin jumalten väitetään olleen nimettömiä voimia. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että juuri vanhimmassa egyptiläisessä pantheonissa jumalilla oli nimet, joita voidaan etymologisesti[1] jäljittää afroaasialaisten kielten juurille asti. Jumaliin ei siis vedottu ainoastaan voimina, joskin dynastiselta ajalta tunnetun jumalatar Sakhmetin[2] nimi tarkoittaa ”mahtavaa”. Egyptissä nimi antoi uskovalle keinon käyttää kouraantuntuvasti apunaan kulttiesinettä ja myös jumalaa. Siksi on epätodennäköistä, että jumalat olisivat olleet varhaisimmallakaan ajalla pelkkiä nimettömiä voimia.

Kodin arki - elämän perusasiat

Torstai 7.10.2021 klo 3.23

Leipä, olut, palkokasvit ja muut kasvikset sekä ilmeisesti myös edulliset kalat ja linnut (varsinkin kyyhkyset, hanhet ja ankat) sekä vuohen-, lampaan- tai sianliha kuuluivat egyptiläisten suuren enemmistön ruokavalioon, mutta lisäksi oli paljon elintarvikkeita, joihin vain yläluokalla oli varaa. Niiden hinnoista on saatu tietoja kirjeistä sekä kivi- ja savisirpaleista (ostrakon), joihin on kirjoitettu muistinpanoja. Hinnan määrityksen yksikkönä käytettiin usein tiettyä kuparimäärää, debeniä. Peruselintarvikkeet eivät olleet kalliita, sillä yksi 75 litran säkki ohraa maksoi kaksi debeniä, säkki spelttivehnää yhden debenin ja viisi litraa olutta sai kahdella debenillä. Paremmista ruoista ja juomista joutui maksamaan huomattavasti enemmän. Varsinkin liha oli kallista. Täysikokoinen nauta maksoi 50 debeniä, kymmenen litran vetoinen amfora[1] suolalihaa kymmenen debeniä. Uuden valtakunnan aikaan valtion palveluksessa ollut käsityöläinen ansaitsi toimeentulonsa tarvitsemiensa peruselintarvikkeiden lisäksi kuukaudessa vain seitsemän debeniä, joten tällaiset hinnat olivat hänen tuloillaan kalliita.

Talot, palatsit ja kaupungit - asumiskulttuuri

Sunnuntai 3.10.2021 klo 4.10

Kuninkaiden laaksoon työntekijöiden yöpymispaikaksi vieri viereen rakennettujen 78 pienen, pohjapiirrokseltaan vaihtelevan yksiön ryhmä on Egyptissä oikeastaan ainutkertainen. Asuntojen erikoinen muoto johtui siitä, että ahdas rakennusala  haluttiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti, jolloin jouduttiin mukautumaan maastoon (vuoren satulaan). Lisäksi haluttiin suojata asunnot tuulelta ja yön kylmyydeltä. Nämä seikat selittävät, miksi rakennukset ovat tyystin erilaisia kuin edellä mainitut, lähinnä tasaiselle rakennetut.

Niilin lahjat - maatalous joenvarren keitaalla

Maanantai 27.9.2021 klo 5.53

Esihistoriallisen ajan runsaat tulvat laantuivat vähitellen vanhan valtakunnan aikana. Ensimmäisellä välikaudella kirjoitetuissa teksteissä kerrotaan katastrofaalisista nälänhädistä. Jokiveden käytön tehostamiseksi ranta-alueille kaivettiin kanavia, joihin virrannut vesi johdettiin maavalleilla suojattuihin altaisiin. Kun joenpinta tulvan päättyessä laski, altaat avattiin vähitellen. Lääninruhtinas valvoi näitä kastelutoimia, joissa mittapuuna oi Niilin pinnan korkeusmittarien (nilometri) osoittamat lukemat. Kastelun voimaperäistämisellä saatiin käyttöön uutta pelto- ja muuta hyötymaata ja voitiin lisätä maataloustuotantoa.

Kauppa ja talous

Perjantai 24.9.2021 klo 5.45

Lisäksi käytettiin määräpainoisia jalometallikappaleita rahaa vastaavana maksuvälineenä. Palkka maksettiin viljana, josta sille voitiin laskea kiinteään kurssiin arvo hopeana tai kuparina. Esimerkiksi Deir el-Medinan kaksi työnjohtajaa ja kirjuri saivat kuukaudessa kaksi säkkiä ohraa ja 5 ½ säkkiä spelttivehnää. Tavallinen työmies sai 1 ½ säkkiä spelttivehnää ja 4 säkkiä ohraa, oppipojat vain ½ säkkiä spelttivehnää ja 1  ½ säkkiä ohraa, muut apulaiset vielä vähemmän. Säkillinen vastasi vajaata 77 viljalitraa. Kupari mitattiin painoyksikköinä nimeltä deben, joka vastasi 91 grammaa. Arvokkaamman hopean painoyksikkö oli shenati (7.6 g) tai kite (9.1 g). Metallin ja viljan vaihtosuhde ja siten myös palkan suhteellinen suuruus vaihteli joskus huomattavasti. Silti voidaan sanoa, että työläinen sai viljaa keskimäärin 7 kuparidebenin  ja esimies 9.5 debenin arvosta.

Kuninkaallisen hallinnon rakenne

Keskiviikko 22.9.2021 klo 6.19

Egypti jaettiin jo varhaisvaiheessa hallintoalueisiin. Tällaista lääniä tarkoittava hieroglyfi esittää osiin jaettua maapalaa. Muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta maakunnat saivat nimensä niissä palvotuilta jumalilta. Vanhat läänit lakkautettiin hallintoalueina ensimmäisellä välikaudella. Tästä on paljon todisteita etenkin Ylä-Egyptin eteläosasta. Niiden tilalle perustettiin keskivaltakunnassa uudet hallintoalueet, jotka nimettiin pääpaikkakuntansa mukaan. Tämä hallintouudistus säilyi voimassa kreikkalais-roomalaiselle  kaudella saakka. Perinnäiset 42 lääniä, jotka tunnetaan myöhemmistä temppeliluetteloista, eivät vastanneet maan todellista hallinnollista jakoa.

Taivaallinen kuningaskunta

Sunnuntai 19.9.2021 klo 6.19

Kuninkaalla oli velvollisuuksia paitsi ihmisiä myös jumalia kohtaan. Aamurituaalin toteamuksen mukaan hänen tuli taata jumalten tyytyväisyys ja ”tuoda jumalille jumalten uhreja ja kirkastuneille vainajille vainajien uhreja”. Kultin toteutus ja kulttirakennusten teettäminen olivat kuninkaan yksinoikeus, joskin hän käytännössä siirsi kulttitehtävänsä papeille. 

Hautapaikat Aleksanteri Suuren jälkeen

Perjantai 17.9.2021 klo 7.14

Aleksandrian hellenistiset haudat

Ptolemaiosten dynastia jatkoi Aleksanterin yhteensulautuspolitiikkaa. Uuden yläluokan keskuudessa puhtaasti kreikkalaiset tavat kuitenkin säilyivät voimassa monelta osin, esimerkiksi vainajakultissa, väheksyihän tämä yläluokka egyptiläisiä pitäen heitä barbaareina. Selvin esimerkki on polttohautaus. Egyptiläisille se ei olisi tullut mieleenkään, hehän pitivät ruumiin muumiointia jälleensyntysyntymiselle ehdottomana edellytyksenä. Tärkeimmät polttohautauksesta kertovat löydöt ovat tuhkauurnina käytetyt Hadran vaasit. Ne ovat saaneet nimensä Aleksandrian kaakkoisen kaupunginosan mukaan, jonka nekropolista näitä astioita ensimmäiseksi löydettiin.

Taivaan ja maan välissä - keskivaltakunnan jumaltentemppelit

Maanantai 9.8.2021 klo 6.55

Kuninkaan ja jumalten palvonta määritti egyptiläisten elämää esihistoriallisista ajoista saakka. Ensimmäiset kulttiveistos- ja fetissimajat rakennettiin puukehikoista ja punotuista kaislamatoista. Niiden ulkoinen ilme vaihteli riippuen palvonnan kohteesta, tarkoituksesta tai paikkakunnasta. Varhaisdynastisella ajalla näiden lyhytikäisten majojen tilalle tulivat savitiiliset rakennukset, ja viimeistään vanhan valtakunnan alkuvaiheessa alettiin käyttää kiveä ovipieliin, tukirakenteisiin ja alttareihin. Näiden rakennusten pohjapiirros mutkistui jatkuvasti. Kulttipatsaskammion oheen tehtiin ilmestys- ja uhripöytähuoneet. Meille ei ole säilynyt tietoa siitä, millainen näiden temppelien kuva – ja tekstiohjelma oli. Varmaa on vain, että kaikkien pyhimmässä olevan kulttikuvan ohella myös temppelin ulkopuolella oli veistoksia, jotka tarjosivat ihmisille tilaisuuden jumalten kohtaamiseen.

Hallitsijoiden haudat - perinteitä ja uutta

Perjantai 6.8.2021 klo 7.37

Pepi II:n pitkä hallituskausi kuudennen dynastian lopulla osoittautui Egyptin kannalta eräässä mielessä katastrofiksi. Kun hänen vaikuttava pyramidialueensa oli valmistunut viimeistään 30. Hallitusvuoteen mennessä, seuraavien 30 ellei peräti 60 vuoden aikana ei enää tapahtunut mitään merkittävää. Kuvanveistäjät ja taidemaalarit saivat vielä jonkin verran töitä yksityishautojen rakennuttajilta, joten näiden taidelajien osalta perinteet jatkuivat katkeamattomina pääkaupungin hautausmailla. Sen sijaan hyvän ammattitaidon hankkineet kivisepät, muurarit, insinöörit ja muut rakennuksilla toimineet jäivät vuosikymmeniksi ilman valtion toimeksiantoja, joten myös jälkikasvun koulutus lyötiin laimin ja alan organisaatio jäi unohduksiin.

Eläviä patsaita - yksityisveistokset

Maanantai 2.8.2021 klo 7.09

Egyptiläisen taiteen museoissa ja kokoelmissa on runsaasti veistoksia, jotka esittävät seisovia, istuvia tai kyykyssä olevia ihmisiä ja jotka muodostavat kuninkaiden ja jumalten veistoksista erillisen ryhmän. Näitä ns. yksityisveistoksia oli vanhassa valtakunnassa lähes kaikissa haudoissa. Myöhempien aikojen veistokset ovat peräisin lähinnä temppeleistä, muinaisten Egyptin uusimmilla ajanjaksoilla lähes yksinomaan niistä. Esihistorialliselta ajalta säilyneet harvat, etupäässä norsunluusta ja fajanssista tehdyt pienoisveistokset ovat lähtöisin sekä pyhistä paikoista että haudoista. Kaikissa tapauksissa ei ole varmaa, esittääkö tällainen veistos hallitsijaa, jumalaa vai yksityishenkilöä. Sama koskee vielä harvinaisempia thiniittiajan[1] kivi – ja puuveistoksia, joskaan siitä ei ole varmoja todisteita. Yksityishenkilöiden hautapatsaiden perinne alkoi vasta kolmannen dynastian aikana. Aluksi näitä veistoksia oli prinssien ja korkeimpien arvohenkilöiden haudoissa vanhan pääkaupungin Memfiin nekropoleissa, toisin sanoen ennen kaikkea Sakkarassa ja Gizassa.

Arkielämää iankaikkisuudessa - virkamiesten mastabat ja kalliohaudat

Keskiviikko 28.7.2021 klo 5.38

Hauta-arkkitehtuurin kehitys

Vanhan valtakunnan (2700 – 2200 eKr.) hautausmaat Gizassa, Abusirissa, Sakkarassa ja Dahrusissa ovat mitättömän pieniä verrattuna Memefiin suureen hautausmaahan, jonne vanhan valtakunnan virkamiehet haudattiin kuninkaidensa läheisyyteen. Juuri täältä löytyvät toisen valtakunnan aikaiset edustushaudat. Yhtä suuria hautoja rakennettiin tälle seudulle seuraavan kerran vasta vanhan valtakunnan lopulla vuoden 2200 eKr. paikkeilla. Siinä missä kuninkaiden hauta-arkkitehtuuri kehitti pyramidit, virkamieskunnan haudoissa pitäydyttiin mastaban muotoon. Jopa virkamiesten haudoissa kivirakentaminen aukoi kuitenkin uusia uria neljännen dynastian alussa  (2640 eKr.). Tähän aikaan ensimmäistä kertaa kivestä rakennetut ei-kuninkaalliset haudat syrjäyttivät savitiilirakentamisen. Uudesta materiaalista huolimatta haudan perusrakenne muuttui kuitenkin hyvin vähän. Haudassa oli edelleen kaksi painopistettä, toinen ylä- ja toinen alaosassa. Aluksi maanalaisen osan merkitys oli suurempi. Vainaja sijoitettiin sinne omaan kammioonsa kivestä koristeellisesti tehdyssä arkussa. Joissakin haudoissa sargofagin[1] ulkosivut esittivät eräänlaista palatsin julkisivua. Kaikesta päätellen tämä viittasi siihen, että haudattu asui elinaikanaan palatsissa. Näin tuotiin esiin hänen yhteiskunnallinen asemansa.

Pyramidikauden kuninkaanhaudat

Maanantai 26.7.2021 klo 7.54

Khasekhemuin hautaan Abydokseen uhreja ja sinetöi haudan. Useat kuninkaat toisen dynastian alusta lähtien teettivät hautansa – nämä olivat laajoja käytävähautoja, joissa oli kolmannen dynastian hovihautausmaa. Khasekhemuilla, joka oli Djoserin isätai isäpuoli, oli ilmeisesti suuri hauta Abydoksessa ja lisäksi jättimäinen mastabatyyppinen käytävähauta Sakkarassa. Egyptin historiassa tulee useita kertoja vastaan tutkimuksen kannalta hankala tilanne, että samalla hallitsijalla on kaksi tai jopa useampia hautoja. Kenotafeista (hautamuistomerkki, ei varsinainen hauta) puhumalla tästä ongelmasta selvitään vain epätyydyttävästi.

Egyptin tie korkeakulttuuriin

Perjantai 23.7.2021 klo 9.57

Kulttuurikehitys  ja maantieteellis-ekologiset edellytykset nivoutuvat läheisesti toisiinsa. Egypti on hyvä esimerkki tästä yhteydestä. Niilin laakso on joen ruokkima keidas aavikkojen välissä. Laakson länsipuolella on maailman suurin aavikko, Sahara, ja itäpuolella vuoristo, joka erottaa Egyptin Punaisestamerestä. Vain koillisessa on kapea väylä, josta pääsee Siinain pohjoisrannikon kautta Palestiinaan ja Etu-Aasiaan. Ulospäin suojattu ja eristetty jokilaakso avartuu Assuanissa sijaitsevan ensimmäisen kataraktin pohjoispuolella alati laajenevaksi tulvalaaksoksi, kunnes Niili haarautuu Kairon pohjoispuolella useisiin osiin ja muodostaa Niilin laajan suiston. Niin vähäsateinen kuin laakso onkin, se saa jokavuotisesta, loppukesään ajoittuvasta tulvasta varmat edellytykset maatalouden rikkaudelle. Näitä ekologisia perusasioita on jo vanhastaan  - ja oikeutetusti –pidetty faraoiden ajan kulttuurin perustana, josta kulttuuri on myös saanut voimakkaan leiman.