Elämäni ja kotisivut
Huoli poisKeskiviikko 31.3.2021 klo 7.16 Huolet ovat osa elämää, mutta kaikkia maailman murheita ei kannata kantaa harteillaan. Liiallista murheissa vellomista voi opetella hallitsemaan. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Kilpirauhasen vajaatoiminnan moninaiset oireetSunnuntai 28.3.2021 klo 5.45 Kilpirauhanen on kaulassa sijaitseva, noin 25 grammaa painava elin, joka toiminnallaan vaikuttaa muun muassa kasvuun ja kehitykseen, aineenvaihduntaan, vireystilaan, kehon lämmönsäätelyyn ja mielialaan. Se tuottaa kahta tärkeää kilpirauhashormonia – tyroksiinia eli T4-hormonia ja trijodityroniinia eli T3-hormonia. Näistä kilpirauhanen tuottaa inaktiivisena varastohormonina tunnettua T4-hormonia huomattavia enemmän, noin 80 % ja vastaavasti aktiivista, kudostasolla vaikuttavaa T3-hormonia vain 20 %. Valtaosa T3-hormonista tuotetaan kehon muissa elimissä, kuten maksassa ja munuaisissa, inaktiivisesta T4-hormonista aktivoimalla. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Muhkuroita säärissäKeskiviikko 24.3.2021 klo 6.20 Suonikohjut eivät yleensä ole vakava terveysongelma, mutta ne saattavat olla kivuliaita. Ihonalaisten laskimoverisuonten laajentumiin on onneksi hyviä hoitomuotoja. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Mikä siinä kestää?Keskiviikko 24.3.2021 klo 5.25 Reseptilääkettä noudettaessa farmaseutti kyselee kaikenlaista ja tuntuu tulostavan tarraa lääkepakkauksen kylkeen ikuisuuden. Todellisuudessa tiskin takana tapahtuu paljon näkymätöntä työtä lääkehoitosi turvallisuuden varmistamiseksi. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA)Tiistai 23.3.2021 klo 6.35 Ohimenevässä aivoverenkiertohäiriössä eli TIAssa (lyhenne termistä Transient Ischemic Attack) oireet menevät ohitse viimeistään 24 tunnin kuluessa. Useimmilla TIA-oire väistyy kuitenkin jo tunnin sisällä. Ensimmäinen TIA-kohtaus on hyvä varoitussignaali, jolloin päästään nopeasti pureutumaan sen taustalla oleviin riskitekijöihin ja näin toivottavasti estämään varsinaisen aivohalvauksen ilmaantuminen. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Korva tukossa?Tiistai 23.3.2021 klo 6.12 Korvien puhdistaminen ei yleensä tarpeen. Vanupuikon tai muun esineen työntäminen korvakäytävään voi päinvastoin aiheuttaa ongelmia, kuten vahatulpan. Sen liuottamiseen löytyy apua apteekista. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Valoa synkkyyteenTiistai 23.3.2021 klo 5.19 Pimeä vuodenaikavoi väsyttää, lihottaa ja vetää mielen matalaksi. Onneksi kaamosrasitusta vastaan voi taistella yksinkertaisella keinolla – valolla. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Syö hyvin, älä laihdutaMaanantai 22.3.2021 klo 9.34 Haluatko pudottaa pysyvästi piano? Tarkastele elintapojasi kokonaisuutena ja aloita vaikka yhdestä muutoksesta kohti energisempää elämää. Nälkä ja stressi ovat painonhallinnan pahimmat viholliset. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Helle voi pilata lääkkeetMaanantai 22.3.2021 klo 5.35 Vaikka lyhytaikainen altistus helteelle ei yleensä pilaa useimpia lääkkeitä, niin lääkkeiden oikeasta säilytyksestä on hyvä ottaa lyhyt pikakertaus. Äärimmäisenä esimerkkinä tulikuumaan autoon päiväksi unohdetut insuliinikynät ovat käyttökelvottomia porotuksen jälkeen. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Uni uusii aivojaMaanantai 22.3.2021 klo 5.07 Nukkumiseen käytetyt tunnit eivät mene hukkaan, päinvastoin! Yön aikana aivot käyvät pesulla ja painavat mieleen päivällä opitut asiat. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Metsässä mieli virkistyySunnuntai 21.3.2021 klo 7.22 SUUNTAVAISTO PARANEE
Yllättävä hyöty metsäliikunnasta on suuntavaiston paraneminen. Kävely epätasaisessa maastossa kehittää aivojen kykyä arvioida itsensä ja ympäristön välisiä etäisyyksiä, suuntia ja ympäristön muotoja. Tästä visuospatiaaliseksi hahmottamiseksi kutsutusta taidosta on hyötyä, kun suunnistat jatkossa metsässä tai suurkaupungin vilinässä.
Suuntien hahmottamisessa tärkeässä roolissa on päälaen oikea aivolohko, jota kutsutaan parientaalilohkoksi. Jo opittujen reittien muistamisesta aivoissa huolehtii hippokampus. Näille molemmille annat harjoitusta metsälenkilläsi. |
Avainsanat: keho ja mieli |
Rauhoita herkkä vatsaSunnuntai 21.3.2021 klo 6.17 Oma sietokyky ja sopivat ruoat löytyvät yksilöllisesti kokeilemalla, eikä kaikkien herkkävatsaisten tarvitse vältellä samoja ruokia. Erityisesti rukiin, vehnän ja sipuleiden käytön vähentämisestä on usein herkkävatsaiselle hyötyä. Määrälläkin on merkitystä: herkälle vatsalle voi sopia pieni viipale ruisleipää, vaikka isommasta määrästä tulisikin oireita. |
Avainsanat: keho ja mieli |