Elinympäristöt

Lauantai 7.3.2020

ELINYMPÄRISTÖT 

Puussa ja puutavarassa eläviä pikkueläimiä

Linnunpesissä eläviä pikkueläimiä

Ruokatavaroissa eläviä pikkueläimiä

Kellareissa ja kosteissa sisätiloissa eläviä pikkueläimiä

Kirjoissa eläviä pikkueläimiä

Sisätiloissa talvehtivia pikkueläimiä

Ikkunakarmeissa ja kasviruukuissa eläviä pikkueläimiä

Seinissä ja eristysmateriaaleissa eläiviä pikkueläimiä 

Ruusulla eläviä pikkueläimiä

Kasvihuoneissa eläviä pikkueläimiä

Omenapuulla eläviä pikkueläimiä

Kirvoilla eläviä pikkueläimiä

Mesikaste

Pistäviä tai purevia pikkueläimiä

Marjoissa, hedelmissä, pähkinöissä yms. eläviä pikkueläimiä

Vadelmalla eläviä pikkueläimiä

Kompostissa eläviä pikkueläimiä 

Vaatteissa ja nahassa eläviä pikkueläimiä 

Raadoilla eläviä pikkueläimiä

Nokkosella eläviä pikkueläimiä 

Siirat, änkyrimadot, sukkulamadot, lierot ja kotilot

Keskiviikko 4.3.2020 klo 10.26

KYHMYSIIRA 

Enintään 17 mm. Elää komposteissa, lehtikarikkeessa, lahopuiden kaarnan ja kivien alla sekä rantojen levävalleissa. Hakeutuu kesällä puiden latvuksiin jäytämään lehdissä kasvavia viherleviä. Viihtyy parhaiten kulttuuriseuduilla ihmisasutuksen tuntumassa ja tulee mielellään kosteisiin sisätiloihin, jossa siihen voi törmätä ympäri vuoden. Yleinen Etelä- Suomessa.

Pihtihäntäiset, kaksisukahäntäiset, sokkojuoksiaiset, hyppyhäntäiset, kolmisukahäntäiset, juoksujalkaiset, kaksoisjalkaiset

Keskiviikko 4.3.2020 klo 6.53

PIKKUPIHTIHÄNTÄ 

4.5-5.5 mm. Naaraan pihdit 0.8-1.5 mm suorat ja koskettavat toisiaan koko pituudeltaan. Koiraan pihdit 1.5-2.5 mm, käyrät sisäreunassa hammas. Helppo tuntea pienen koon ja hyvin kehittyneiden lennin- ja peitinsiipien perusteella. Ruumis kellanruskea, hienokarvainen. Peitinsiivet punaruskeat, kaksi kertaa leveytensä pituiset. Lentää etenkin öisin ja tulee valolle. Kosmopoliitti laji, jonka tapaa usein komposteista ja lähes aina läheltä ihmisasutusta. Voi tulla sisätiloihin. Jokseenkin harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa. Yksittäisiä havaintoja Etelä-Lappiin saakka.

Hietakiitäjäiset, lehtisarviset, raatokuoriaiset, lyhyt siipiset

Lauantai 29.2.2020 klo 6.07

SAKSANTURILAS 

20-30 cm. Musta. Peitinsiivet punaruskeat, lyhyehköt ja pitkittäisuurteiset. Parveilee tyyninä kesäöinä lehtipuiden latvoissa. Syö päivällä puiden lehtiä. Toukat elävät maassa ja syövät kasvien juuria. Aikaisemmin paha tuholainen Euroopassa. Ei Suomessa, mutta tavattu joskus tuontitavaroiden mukana.

Sylkikuoriaiset, maakiitäjäiset

Torstai 27.2.2020 klo 6.49

AITOSYSIKIITÄJÄINEN 

12-18 mm. Kiiltävän musta. Peitinsiivet pitkittäisuurteiset. Tavataan samanlaisessa elinympäristössä kuin hieman suurempi isosysikiitäjäinen. Molemmat ovat petoeläimiä, jotka lymyävät päivisin kivien alla ja metsästävät yöllä hyönteistoukkia. Aitosysikiitäjäinen voi syödä myös siemeniä, mansikoita ja muita pehmeitä hedelmiä. Yleinen Etelä-Suomessa, levinnyt Kainuun korkeudelle.

Kaarnakuoriaiset, puunkaivajat, sarvijäärät ja sepät

Sunnuntai 23.2.2020 klo 7.40

RAANUJÄÄRÄ 

9-12 mm. Etuselkä musta. Peitinsiivet kolmiväriset; keskellä valkoinen, vaihteleva kuvio mustalla pohjalla. Hyvin vilkas ja nopealiikkeinen. Vierailee erityisesti orapihlajan kukinnoissa, harvemmin  muilla kukilla. Toukat elävät kuolleilla, kovilla lehtipuilla ja suosivat erityisesti korkeita, ohutrunkoisia, tulipallon osittain  tai kokonaan kuivattamia puita. Koteloituu puuhun. Ei Suomessa.

Kärsäkkäät

Torstai 20.2.2020 klo 11.04

KANNUSRUOHOKÄRSÄKÄS 

2.5-3 mm. Musta, metallinkiiltoinen. Karvat pitkiä, siirottavia ja hyvin vaaleita. Elää erityisesti kannusruoholla.[1] Toukka aiheuttaa äkämiä isäntäkasvin siemenkotiin. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kovakuoriaiset, leppäkertut, haaskakuoriaiset, lehtikuoriaiset

Lauantai 15.2.2020

LILJAKUKKO 

6-8 mm. Pää ja jalat mustat. Etuselkä ja peitinsiivet punaiset. Toukka on oranssinpunainen ja mustapäinen ja muistuttaa etanaa. Elää liljakasveilla[1]. Sekä aikuiset että toukat syövät lehtiä, kukkia ja siemeniä ja voivat aiheuttaa viljelmillä merkittävää tuhoa. Tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kaskaat, torakat, suorasiipiset, heinäsirkat, hepokatit

Torstai 13.2.2020 klo 7.21

VALMIS 

Ruusukaskas 

3.4-3.9 mm. Hoikka, kiiltävän valkoinen tai kellanvalkoinen. Elää tavallisesti ruusunlehtien alapinnalla, mutta tavataan myös pihlajilta, omenapuilta, vadelmalta, mansikoilta ja joiltakin muiltakin kasveilta. Kaskaan vaivaamaan kasvinlehteen ilmestyy vaaleita täpliä. Paikoittain Etelä- ja Keski-Suomessa.

Luteet ja typpyluteet

Lauantai 8.2.2020 klo 6.45

LUTIKKA 

5-6 mm. Lutikkaa luullaan usein täiksi, mutta kyseessä on lyhytsiipinen verenimijälude. Se on punaruskea, leveäsoikea ja paperinohut; veriaterian jälkeen pulleampi. Koiras on naarasta solakampi ja sillä on terävämpi takaruumiin kärki. Lutikat viihtyvät erityisesti vanhoissa rakennuksissa, ja ne piilottelevat päivisin lautojen raoissa, tapettien ja listojen alla tai muissa ahtaissa paikoissa. Ne liikkuvat yöllä ja imevät verta ihmisistä ja kotieläimistä. Aikuinen lutikka voi imeä kymmenessä minuutissa seitsemän kertaa oman painonsa verran verta. Nymfit luovat nahkansa seitsemän kertaa ennen kuin ne ovat sukukypsiä ja tarvitsevat yhden veriaterian jokaista kehitysvaihetta kohden. Lutikka on alun perin lepakoiden loinen ja vaatii tasaista ja kuivaa lämpötilaa. Se on harvinaistunut viime aikoina, mutta tavataan vielä koko maassa.

Kilpakirvat, lehtikirvat ja kempit

Torstai 6.2.2020 klo 11.27

Kilpakirvat, lehtikirvat ja kempit 

VILJARIPSIÄINEN 

 1.3 mm. Mustanruskea-musta. Koiraat siivettömiä. Hyvin yleinen viljakasveilla, erityisesti rukiilla ja ohralla. Viljaripsiäisten naaraat muodostavat toisinaan valtavia parvia, jotka tunkeutuvat ihmisten vaatteiden alle, korviin, silmiin ja suuhun. Siivettömät koiraat parittelevat naaraiden kanssa, kun nämä ovat vielä koteloissaan. Viljaripsiäiset talvehtivat puiden ja lautojen raoissa ja voivat silloin eksyä sisätiloihinkin. Ne eivät kuitenkaan siedä kuivaa huoneilmaa, vaan kuolevat nopeasti.  

MUUTOKSET VALMIINA

Torstai 6.2.2020 klo 7.23

MUUTOS ON VALMIS 

MUUTOKSIA

Torstai 6.2.2020 klo 6.21

MUUTOKSIA PIKKUÖTÖKÄT TALOSSA JA PUUTARHASSA OSIOT WORD 19 JA 20. 

Valeskorpionit, punkit, ripsiäiset, kirput, täit ja jäytiäiset

Tiistai 4.2.2020 klo 9.02

VALMIS 

ANSARIPETOPUNKKI 

Noin 0.3 m. Tällä petopunkilla on pitkät jalat ja eteenpäin suuntautuneet leuat. Sitä käytetään vihannespunkkien biologisessa torjunnassa ja tavataan lähinnä kasvihuoneissa.

Punkit ja vakeskorpionit

Maanantai 3.2.2020 klo 4.29

KARVIASPUNKKI 

Noin 0.8 mm. Punertava. Eturaajat hyvin pitkät ja toimivat eläimen ”tuntosarvina”. Kasvituholainen, joka imee ravinnokseen solunesteitä karviaisten lehdistä. Lehdet muuttuvat ensin valkoisiksi ja käpertyvät ennen putoamistaan.

Hämähäkit

Lauantai 1.2.2020 klo 13.25

VALMIS!!!!!! 

KOTIHÄMÄHÄKKI 

Naaras 9-10 mm, koiras 6-9 mm. Vaalean harmaanruksean ja karvaisen kotihämähäkin takaruumiissa on vaaleampia kirjailuja. Jalat ovat karvaiset, voimakkaat ja noin 25 mm pitkät. Kutoo huoneen tai ikkunan nurkkaan kolmiomaisen mattoverkon. Verkon kulmassa on suppilomainen kolo, jossa hämähäkki lymyää. Verkko ei ole tahmea. Valkoinen munakotelo on litteä ja linssin muotoinen, ja naaras kiinnittää sen verkkoon. Kotihämähäkki on hyvin yleinen laji  kellareissa, ulkorakennuksissa ja muissa kosteissa sisätiloissa. Suuret naaraat voivat purra ihmistä.

Surviaissääsket, Karvasääsket, Vaaksiaiset, Lukit

Sunnuntai 26.1.2020 klo 10.03

VALMIS  

VAAKSIAISET 

Vaaksiaiset ovat kookkaita sääski, joilla on pitkä ja kapea takaruumis ja hyvin pitkät raajat. Takasiivet ovat surkastuneet nuijamaisiksi ”väristimiksi”, joiden avulla eläin pysyy lennon aikana tasapainossa. Aikuiset vaaksiaiset eivät yleensä syö mitään eivätkä pistä ihmistä. Vaaksiaisten heimoon kuuluu joitakin hyvin suuria lajeja, mutta suurin osa lajeista on pieniä. Etenkin pienet lajit parveilevat tanssivassa lennossa. Monet tulevat valolle. Toukat ovat enintään 4 cm:n pituisia, matomaisia ja raajattomia, ja ne voivat vetää pään ruumiin sisään. Suurin osa lajeista elää toukkana vedessä, mutta jotkin tulevat toimeen kosteassa maassa tai lahokannoissa. Ne syövät kasvien juuria tai mätäneviä lehtiä. Osa on petoja. Suomessa 275 lajia.

Miinaajakärpäset, Äkämäsääsket, Polttiaiset ja Hyttyset

Lauantai 25.1.2020 klo 10.03

VALMIS 

PERHOSSÄÄSKI

2-3 mm. Suomuiset siivet ja karvainen ruumis antavat perhossääskille yökkömäisen yleisilmeen. Ne ovat kuitenkin hyvin pieniä ja kaksisiipisiä. Ruumis on yksivärisen harmaanruskea, siivet leveät ja pitkittäisjuovaiset. Ne lentävät pehmeästi hyppelehtien vain lyhyitä matkoja eivätkä pistä. Toukat ovat noin 5 mm pitkiä, valkeita ja mustapäisiä. Ne elävät viemäreiden likavesissä ja jopa vesilukkojen törkykerroksissa, mutta myös mätänevissä lehtikarikkeessa, komposteissa, ulosteessa ja mätänevissä hedelmissä. Viemärilajit eksyvät helposti myös sisätiloihin. Toukka-aika kestää 1-3 viikkoa. Suomessa noin 20 lajia.

Sukaskärpäset, Asekärpäset, Täikärpäset, Hedelmäkärpäset

Torstai 23.1.2020

Nautakärpänen 

6-8 mm. Muistuttaa huonekärpästä, mutta nautakärpäsellä on lyhyemmät siivet ja lyhyempi ja pyöreämpi takaruumis. Harmaan naaraan keskiruumiissa on tummia pitkittäisjuovia ja takaruumiissa mustia ja harmaita kirjailuja. Koiraan keskiruumiin pitkittäisjuovat ovat leveämpiä ja  mustassa takaruumiissa on suuri, hevosenkengän muotoinen keltainen kuvio. Nautakärpäset pörräävät usein suurina parvina  lehmien ja hevosten silmien, sierainten  tai haavojen ympärillä. Ne hakeutuvat talveksi sisätiloihin. Toukka elää erityisesti lehmien ulosteissa.

Paarmat, Petokärpäset, Sieppokärpäset, Tanhukärpäset, Kiilikärpäset, Raatokärpäset, Loiskärpäset

Keskiviikko 22.1.2020 klo 9.47

Valmis 

SUPPUPAARMA  

8-13 mm. Takaruumis kapea. Siivet ovat noenväriset ja lepoasennossa kattomaisesti takaruumiin yllä. Suppupaarma lentää äänettömästi ja on liikkeellä erityisesti kostealla, hautovalla ilmalla. Lentää myös sadesäällä. Yleinen.