Historiallisia nähtävyyksiä

Maanantai 1.11.2021 klo 4.13

Abydos

 

Egyptin vanhimpiin ja pyhimpiin kaupunkeihin lukeutuvassa Abydoksessa on hautoja, temppeleitä ja kaupungin raunioita ensimmäisen dynastian ajalta uuden valtakunnan ajalle. Kuninkaiden kulttirakennukset ovat 12.-26.dynastian ajalta. Ramessidi-kaudelta Abydoksessa on kaksi temppeliä. Toinen on Seti  I:n (siiihen kuuluu Setin kenotafi, ns. Osireion) ja toinen Ramses II:n temppeli. Abydoksessa on myös esihistoriallisia kaupungin raunioita ja hieman jäänteitä Osiris-Khontamentiin temppelistä. 

Muinaisegyptiläiset jumalat

Sunnuntai 31.10.2021 klo 5.46

Anubis[1]

 

Varhaiskaudelta saakka tunnettu nekropolien suojelusjumalana, joka kuvattiin sakaalihahmoiseksi tai ihmiseksi, jolla on sakaalin pää. Anubista pidettiin palsamoinnin jumalana, salaisuuksien  valvojana ja manalan tuomarina. Anubis muodosti jumalpeerheen äitinsä, lehmäjumala Hesatin, sekä härkäjumala Mnevisin kanssa. Myöhemmissä teksteissä Anubista sen sijaan pidettiin kuolleiden jumalan Osiriksen poikana. Hänen kultistaan on todisteita useilta paikkakunnilta. Anubiksen kotipaikka oli ilmeisesti Ylä-Egyptin 17.lääni.

Matkakertomuksista tieteellisiin tutkimuksiin - Egyptin-kuvan kehitys länsimaissa

Lauantai 30.10.2021 klo 5.05

Kielentutkimuksessa Adolf Erman (1854-1937) ja Hermann Grapow ( 1885-1967) saivat suuria aikaan. He perustivat useiden työtovereiden kanssa Berliiniin muinaisegyptiläisten tekstien  koontikeskuksen, joka on edelleen toiminnassa. Keskus julkaisi egyptin kielen sanakirjan nimeltä Wörterbuch der Ägyptischen  Sprache. Sen jälkeen alkoi suurten kielentutkijoiden aikakausi, jonka johtohahmoja olivat Kurt Sethe (1869-1934), Walter Ewing Crum (1865- 1944) ja Sir Alan H. Gardiner ( 1879- 1963).

Vainajakultti

Torstai 28.10.2021 klo 4.19

Jo esihistoriallisella ajalla hautaan laitettiin elintarvikkeita saviastioissa sekä koruja ja aseita. Naisia esittävät pienoispatsaat (seksuaalisuuden, hedelmällisyyden ja uudelleensyntymisen symboleina) sekä erilaiset amuletit pyrkivät takamaan mahdollisimman turvallisen ja maallista elämää muistuttavan elämän tuonpuoleisessa. Meillä ei ole tietoa siitä, millä tavoin tätä kulttia haudalla toimitettiin, jos sitä ylipäänsä toimitettiin.

Kuolleiden hautaus

Maanantai 25.10.2021 klo 5.03

Kuoleman tai tarkemmin sanoen tuonpuoleiseen elämään valmistautumisen merkitys muinaisegyptiläisessä kulttuurissa oli suunnaton. Jokaisen egyptiläisen haaveena oli saada ruumiinsa muumioiduksi, jotta hänen maallinen ilmiasunsa ei olisi mädännyt ja jotta kuoleman jälkeinen  elämä olisi varmistunut. Ruumiin säilömisestä tuli tästä syystä egyptiläisen kuolonriitin tärkeimpiä osia. Egyptin kuiva aavikkoilmasto osoitti jo esidynastian ajan asukkaille, että hiekkaan kaivetut ruumiit säilyivät lähes täydellisesti. Niinpä on ymmärrettävää, että kaikki kynnelle kykenevät egyptiläiset panivat paljon painoa hautaukselleen tai muumioinnilleen sekä hautaan laitettaville esineistölle. Edesmenneen ka saattoi palata vain hyvin säilyneeseen ruumiiseen. Ka ei tunnistanut mädännyttä ruumista, joka näin ollen teki tyhjäksi tuonpuoleisen elämän. Tämän toisen ”kuoleman” pelko saavutti muinaisegyptiläisten mielessä mitat, joita meidän on lähes mahdoton ymmärtää, ja sai heidät näkemään suunnattomasti vaivaa tuonpuoleisen elämän varmistamiseksi.

Muumiointi

Lauantai 23.10.2021 klo 5.39

Muinaisegyptiläisen kulttuurin erikoisuus, kuolleiden palsamointi tähtäsi ruumiin iankaikkiseen säilymiseen. Egyptissä muumioinnin juuret juontuivat  maan ilmasto- ja muista luonnonoloista. Esihistorialliseen aikaan kuolleet haudattiin aavikon hiekkaan  eläimen vuotaan tai kaislamattoon käärittyinä. Kuumassa ja kuivassa ympäristössä vesi haihtui kalmosta, jolloin syntyi pitkäikäinen luonnonmuumio.

Jumalat

Keskiviikko 20.10.2021 klo 4.49

Muinaisessa Egyptissä jumalia oli kaikkialla ihmisen ympärillä. Hänen maailmankuvansa ei muodostunut abstrakteista ja vaikeatajuisista avaruuden ja ajan käsitteistä, vaan havainnollisesti erilaisten hahmojen toiminnasta, joka tapahtui ikään kuin ylisuuressa maailmanteatterissa luonnollisen kosmoksen näyttämöllä. Kaikki nämä hahmot olivat kuka missäkin tehtävässä todellisen maailman ja elämän ruumiillistumia. Jopa siellä, missä nykyihminen näkee lähinnä kaaosta ja kuolemaa, oli egyptiläisen silmissä elinvoimaista dynamiikkaa, joka muodosti välttämättömän ja aktiivisen vastakohdan toivotulle maailmalle. Kaikkialla näkyi siis liikettä ja näytelmällistä toimintaa, jota lukemattomat jumalat järjestivät aistein havaittavissa maailmassa.

Rinnakkainen maailma - uskonkäsitykset

Perjantai 15.10.2021 klo 4.39

Egyptin jumalten väitetään olleen nimettömiä voimia. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että juuri vanhimmassa egyptiläisessä pantheonissa jumalilla oli nimet, joita voidaan etymologisesti[1] jäljittää afroaasialaisten kielten juurille asti. Jumaliin ei siis vedottu ainoastaan voimina, joskin dynastiselta ajalta tunnetun jumalatar Sakhmetin[2] nimi tarkoittaa ”mahtavaa”. Egyptissä nimi antoi uskovalle keinon käyttää kouraantuntuvasti apunaan kulttiesinettä ja myös jumalaa. Siksi on epätodennäköistä, että jumalat olisivat olleet varhaisimmallakaan ajalla pelkkiä nimettömiä voimia.

Kodin arki - elämän perusasiat

Torstai 7.10.2021 klo 3.23

Leipä, olut, palkokasvit ja muut kasvikset sekä ilmeisesti myös edulliset kalat ja linnut (varsinkin kyyhkyset, hanhet ja ankat) sekä vuohen-, lampaan- tai sianliha kuuluivat egyptiläisten suuren enemmistön ruokavalioon, mutta lisäksi oli paljon elintarvikkeita, joihin vain yläluokalla oli varaa. Niiden hinnoista on saatu tietoja kirjeistä sekä kivi- ja savisirpaleista (ostrakon), joihin on kirjoitettu muistinpanoja. Hinnan määrityksen yksikkönä käytettiin usein tiettyä kuparimäärää, debeniä. Peruselintarvikkeet eivät olleet kalliita, sillä yksi 75 litran säkki ohraa maksoi kaksi debeniä, säkki spelttivehnää yhden debenin ja viisi litraa olutta sai kahdella debenillä. Paremmista ruoista ja juomista joutui maksamaan huomattavasti enemmän. Varsinkin liha oli kallista. Täysikokoinen nauta maksoi 50 debeniä, kymmenen litran vetoinen amfora[1] suolalihaa kymmenen debeniä. Uuden valtakunnan aikaan valtion palveluksessa ollut käsityöläinen ansaitsi toimeentulonsa tarvitsemiensa peruselintarvikkeiden lisäksi kuukaudessa vain seitsemän debeniä, joten tällaiset hinnat olivat hänen tuloillaan kalliita.

Talot, palatsit ja kaupungit - asumiskulttuuri

Sunnuntai 3.10.2021 klo 4.10

Kuninkaiden laaksoon työntekijöiden yöpymispaikaksi vieri viereen rakennettujen 78 pienen, pohjapiirrokseltaan vaihtelevan yksiön ryhmä on Egyptissä oikeastaan ainutkertainen. Asuntojen erikoinen muoto johtui siitä, että ahdas rakennusala  haluttiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti, jolloin jouduttiin mukautumaan maastoon (vuoren satulaan). Lisäksi haluttiin suojata asunnot tuulelta ja yön kylmyydeltä. Nämä seikat selittävät, miksi rakennukset ovat tyystin erilaisia kuin edellä mainitut, lähinnä tasaiselle rakennetut.

Niilin lahjat - maatalous joenvarren keitaalla

Maanantai 27.9.2021 klo 5.53

Esihistoriallisen ajan runsaat tulvat laantuivat vähitellen vanhan valtakunnan aikana. Ensimmäisellä välikaudella kirjoitetuissa teksteissä kerrotaan katastrofaalisista nälänhädistä. Jokiveden käytön tehostamiseksi ranta-alueille kaivettiin kanavia, joihin virrannut vesi johdettiin maavalleilla suojattuihin altaisiin. Kun joenpinta tulvan päättyessä laski, altaat avattiin vähitellen. Lääninruhtinas valvoi näitä kastelutoimia, joissa mittapuuna oi Niilin pinnan korkeusmittarien (nilometri) osoittamat lukemat. Kastelun voimaperäistämisellä saatiin käyttöön uutta pelto- ja muuta hyötymaata ja voitiin lisätä maataloustuotantoa.

Kauppa ja talous

Perjantai 24.9.2021 klo 5.45

Lisäksi käytettiin määräpainoisia jalometallikappaleita rahaa vastaavana maksuvälineenä. Palkka maksettiin viljana, josta sille voitiin laskea kiinteään kurssiin arvo hopeana tai kuparina. Esimerkiksi Deir el-Medinan kaksi työnjohtajaa ja kirjuri saivat kuukaudessa kaksi säkkiä ohraa ja 5 ½ säkkiä spelttivehnää. Tavallinen työmies sai 1 ½ säkkiä spelttivehnää ja 4 säkkiä ohraa, oppipojat vain ½ säkkiä spelttivehnää ja 1  ½ säkkiä ohraa, muut apulaiset vielä vähemmän. Säkillinen vastasi vajaata 77 viljalitraa. Kupari mitattiin painoyksikköinä nimeltä deben, joka vastasi 91 grammaa. Arvokkaamman hopean painoyksikkö oli shenati (7.6 g) tai kite (9.1 g). Metallin ja viljan vaihtosuhde ja siten myös palkan suhteellinen suuruus vaihteli joskus huomattavasti. Silti voidaan sanoa, että työläinen sai viljaa keskimäärin 7 kuparidebenin  ja esimies 9.5 debenin arvosta.

Kuninkaallisen hallinnon rakenne

Keskiviikko 22.9.2021 klo 6.19

Egypti jaettiin jo varhaisvaiheessa hallintoalueisiin. Tällaista lääniä tarkoittava hieroglyfi esittää osiin jaettua maapalaa. Muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta maakunnat saivat nimensä niissä palvotuilta jumalilta. Vanhat läänit lakkautettiin hallintoalueina ensimmäisellä välikaudella. Tästä on paljon todisteita etenkin Ylä-Egyptin eteläosasta. Niiden tilalle perustettiin keskivaltakunnassa uudet hallintoalueet, jotka nimettiin pääpaikkakuntansa mukaan. Tämä hallintouudistus säilyi voimassa kreikkalais-roomalaiselle  kaudella saakka. Perinnäiset 42 lääniä, jotka tunnetaan myöhemmistä temppeliluetteloista, eivät vastanneet maan todellista hallinnollista jakoa.

Taivaallinen kuningaskunta

Sunnuntai 19.9.2021 klo 6.19

Kuninkaalla oli velvollisuuksia paitsi ihmisiä myös jumalia kohtaan. Aamurituaalin toteamuksen mukaan hänen tuli taata jumalten tyytyväisyys ja ”tuoda jumalille jumalten uhreja ja kirkastuneille vainajille vainajien uhreja”. Kultin toteutus ja kulttirakennusten teettäminen olivat kuninkaan yksinoikeus, joskin hän käytännössä siirsi kulttitehtävänsä papeille. 

Hautapaikat Aleksanteri Suuren jälkeen

Perjantai 17.9.2021 klo 7.14

Aleksandrian hellenistiset haudat

 

Ptolemaiosten dynastia jatkoi Aleksanterin yhteensulautuspolitiikkaa. Uuden yläluokan keskuudessa puhtaasti kreikkalaiset tavat kuitenkin säilyivät voimassa monelta osin, esimerkiksi vainajakultissa, väheksyihän tämä yläluokka egyptiläisiä pitäen heitä barbaareina. Selvin esimerkki on polttohautaus. Egyptiläisille se ei olisi tullut mieleenkään, hehän pitivät ruumiin muumiointia jälleensyntysyntymiselle ehdottomana edellytyksenä. Tärkeimmät polttohautauksesta kertovat löydöt ovat tuhkauurnina käytetyt Hadran vaasit. Ne ovat saaneet nimensä Aleksandrian kaakkoisen kaupunginosan mukaan, jonka nekropolista näitä astioita ensimmäiseksi löydettiin.

Ptolemaiosten ja roomalaisjan Egyptin poliittinen historia

Maanantai 13.9.2021 klo 4.51

Temppelikeskusten taloudellisen merkityksen vuoksi temppelialueella toimivat papit ja sen ympäristössä asuva kansa olivat tiiviissä kanssakäymisessä keskenään. Vielä kerran kaikki uskonnollinen tietämys koottiin temppelikouluihin. Kaukana asuneilla faraoilla oli temppeleissä pelkkä muodollinen kulttitehtävä. Piirtokirjoituksissa on hallitsijan nimen asemesta usein enää pelkkä sana farao.

Memfiin upotetut haudat

Lauantai 11.9.2021 klo 6.09

Akhenatenin kuoltua hänen seuraajansa Tutankhamen muutti pois Akhenatenin ”aurinkokaupungista” (nykyinen Tell el-Amarna), joskin vasta asuttuaan siellä jonkin aikaa. Uudeksi pääkaupungiksi ei kuitenkaan valittu uudelleen Thebaa vastaan Memfis. Tämä kunnianarvoista maakuntakeskus oli 18.dynastian aikana merkittävä hallinto- ja varuskuntakaupunki, mutta nyt Memfiissä seurasi uusi joskin varsin lyhyeksi  jäänyt kukoistuskausi. Memfiin poliittisen elpymisen myötä kaupunkiin kuuluvan Sakkaran nekropolin käyttö vilkastui. Uuden valtakunnan hautapaikat olivat kuudennen dynastian aikaisen Tetin pyramidin lähellä, josta on löydetty kaivauksissa pienten hautakappeleiden lisäksi vain yksittäisiä kivipaasia. 18.dynastian lopun ja 19.dynastian aikainen huomattavasti suurempi hauta-alue jatkuu  viidennen dynastian aikaiselle Unasin pyramidille johtavasta pengertiestä etelään lähellä kuningas Djoserin porraspyramidia. Tämän nekropolialueen olemassaolosta on yli 500 kalkkikivestä tehtyä reliefilevyä, joita on jo vuosikymmenet säilytetty monissa museoissa eri maissa. Sen sijaan vielä kaksi vuosikymmentä sitten ei tiedetty, missä olivat ne haudat, joista nämä hyvin mielenkiintoiset korkokuvat olivat peräisin. Vasta vuonna 1975 lontoolainen Egypt Expploration Society alkoi Leidenin Rijksmuseum van Oudhedenin kanssa englantilaisen egyptologin Geoffrey Th. Martinin[1] johdolla tutkia järjestelmällisesti  näitä uuden valtakunnan hautoja. Yksityishaudat tehtiin kokonaan kallioihin louhimalla, mutta Sakkaran haudoissa oli maanpäällinen osa, ja vain kuilut arkkukammioineen olivat maan alla.

Theban yksityishaudat- voitto kuolemasta

Perjantai 10.9.2021 klo 6.22

Hautojen arkkitehtuuri

Tyypillinen Theban kalliohauta on moniosainen. Sen ydinosan kultti- ja hautakammiot louhittiin kallioon. Yksinkertaisimmillaan tällaiseen hautaan kuului vain yksi kallioon vaakasuorassa louhittu huone ja pystysuora kuilu, joka johti tästä huoneesta arkkukammioon.

Tällaista yksikammiohautoja teettivät Egyptin yhteiskunnan ohuen yläluokan etuoikeutetut, mutta korkeimmat virkamiehet rakennuttivat todellisia kalliopalatseja. Niiden salit olivat hyvinkin suuria: niissä saattoi olla useita pilari- tai pylväsrivejä. Thebalaisen ”klassinen” virkamieshaudan rakenteen hahmottamiseksi kannattaa jakaa tällainen hauta mielessään pystysuunnassa kolmeen osaan ja asettaa tämä pohjapiirros 18. Ja 19.dynastian hautojen päälle. Haudan rakenteen muutokset tulevat tällä tavoin selvästi näkyviin.

Kuninkaiden laakso

Maanantai 6.9.2021 klo 8.08

Päätös haudata kuningas pyramidin asemesta kalliohautaan  ja sijoittaa hänen kuolonkulttinsa erilliseen temppeliin hedelmällisen maa-alueen reunalle, perustui käytännön näkökohtiin. Sen varmemmin vanhan valtakunnan pyramidien suunnattomat kivimassat kuin niiden sisäosien neuvokkaat käytäväjärjestelmät eivät nimittäin täyttäneet päätehtäväänsä: ne eivät suojanneet kuninkaan muumiota eivätkä hänen mukaansa hautaan laitettuja aarteita ja muita tavaroita.

Egypti-faraoiden maa

Tiistai 31.8.2021

Muinaisegyptiläinen Waset, jota kreikkalaiset kutsuivat Djemen kaupunginosan mukaan Thebaksi, nousi uuden valtakunnan aikaan Egyptin uskonnolliseksi keskukseksi. Siellä olivat kuninkaiden haudat ja valtakunnanjumala Amon-Ran palvontapaikat, ja ajoittain se palveli myös pääkaupunkina. Niilin itärannalla olevassa Karnakissa oli Amon-Ran temppelikaupunki, kuninkaan kulttipalatsi ja 18. Dynastian aikana myös osa valtakunnanhallinnosta, nimittäin visiirin virasto.